Siirry pääsisältöön

347. Tuulivoiman bluffit

Uusiintuvan energian käytön velvoitepaketissa (TEM 20.4.2010)  metsähakkeen osuudeksi uusiutuvien energialähteiden käytön lisäyksestä arvoidaan noin 50 prosenttia ja tulivoiman noin 6 prosenttia. Metsähakkeen käyttötavoitteeksi vuonna 2020 on asetettu 25 TWh (Metsäneuvoston kokous 4.9.2012). Suomen energian kokonaiskulutus vuonna 2011 oli noin 430 TWh. Vuonna 2011 metsähaketta poletettiin energiaksi 7,5 TWh 
htpp://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2012/puupolttoaine2011.htm

Nyt ollaan menossa tai ainakin suunnitellaan kohti  metsähaketta, mutta puhutaan tuulivoimasta, vaikka sen osuus uusiutuvien enrgialähteiden lisäyksestä on noin kymmenesosa metähakkeen osuudesta. Syy on tietenkin päivän selvä, koska uusille tuulivoimaloille maksetaan korotettua tavoitehintaa (105,3 €/MWh) kolmen vuoden ajan vuoden 2015 loppuun asti ( TEM-tiedote 24.11.2011). Nyt sähköpörssihinta on noin 40€/MWh.

Täytyy ihmetellä, miksi eritoteen  kaksi viimeisintä hallitusta tukee tällä tavalla, matalaäänistä bassoa lähtötasoltaan yli 110dB:iä, tuotettavaa enregiaa, joka osuus maan energian käytöstä on ja tulee olemaan muutama kymmentä promillea. Asukkaat kilomerin säteellä tuulivoimaloista ovat  nyt melusta puolipökerryksissä

Ei metsähaketuotantokaan ole synnitön, sillä metsänomistaja voi saada  puunkorjuu- ja haketustukia 1000 euroa hehtaarilta. Tukividakko on sielläkin armoton.

Mutta metsähake on kuitenkin todellisuuspohjaista. Sen sijaan tuulienergia on ilmasta temmattua ja siellä pysyykin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *