Siirry pääsisältöön

342. Maagiset vaalivuodet ja poliittinen änkyrä

Suomessa on joka neljäs vuosi kunnallis- ja eduskuntavallit, joka viides vuosi EU-vaalit ja joka kuudes vuosi presidentin vaalait. Jos numero-oppiin perehtunyt ja jymyvaalitappioita pelkäävä olisi määrännyt vaalien ajankohdat, niin valituiksi tulisivat joka kolmas, viides, seitesmäs ja yhdestoista vuosi. Esimerkiksi kuntavaalit voisivat olla joka 3., eduskuntavaalit joka 5., EU-vaalit joka 7. ja presidentinvaalt joka 11. vuosi. Tämä sopisi erityisen hyvin presidentivaaleihin, koska sama henkilö yleensä valitaan aina toiselle kaudelle. Silloin mahdollisuus sille, että saman vuoden kaksissa vaaleissa jollekin puolueelle tulee tappio on pienin. Kunta- ja eduskuntavaaleissa tämä tapahtuisi joka 15. vuosi. Mahdollisuus, että kaikissa neljässä vaaleissa tulisi tappio jollekin puolueelle samana vuonna on joka 1155. vuosi. Tämä johtuu siitä, että luvut 3,5,7,ja 11 ovat maagisia alkulukuja. Ne eivät ole jaollisia kuin ykkösellä ja itsellään. Matemattikassa puhutaan eri joukkojen mahtavuudesta. Esimerkiksi kokonaislukujen joukko on mahtavmpi kuin parittomien lukujen joukko. Helsingin Sanomien 18.9.2013 mukaan poliittinen puolue voi esiintyä kokoaan suurempana. Tämä johtuu myös osittain siitä, että puolueiden paikkamääräluvut ovat alkulukujen kaltaisia. Poliittiset ryhmät ja niiden paikkaluvut eivät ole jaollisia kuin itsellään ja sillä yhdellä änkkyrällä, joka jokaisessa poliittisessa ryhmässä on. Joku viisas on väittänyt , että alkulukujen kaava, siis tapa jolla voidaan laskeaa mitä lukua hvvänsä seuraavkasi suurin alkuluku, olisi avain luonnon salaiseen koodiin. Kaavaa ei vaan ole saatu selville. Näitä koodin pätkiä tai ilmentyvmiä ovat muiden muassa pallo, jolla on pienin pinta-ala, jolla voidaan tehdä suurin tilavuus. Jos joku lupaa sinulle maa-alan, jonka yympäri ehdit tunnissa kävellä, kannataa kavellä ympyrän kaarta, jonka päät kohtvaat tunnin ponnistelusi jälkeen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *