Siirry pääsisältöön

317. Johtamisoppien uuvuttamat

Moni on tuskaillut säännöllisin väliajoin eri muodoissa tyrkytettyjen johtamisoppien kanssa ja ihmetellyt, mihin niitä kaikkia oikein tarvitaan. Eivätkö Maslowin tarvehierarkiat enää riitä ja ovatko Druckerin opit loppuun kulutetut? "Minä en lähde enää yhteenkään seminaariin, kaikki on kuultu jo moneen kertaan", on hyvin usein kuultu kommentti kaiken kokeneiden suusta. Mutta onko sittenkin niin, että uudet opit ja sovellutukset ovat välttämättömyyksiä työntekijöiden ja esimiesten pysymiselle kehityksen kyydissä mukana, jopa sen edellä? Oppiuskovainen jatkaa vielä: "Kunkin ikäluokan on itse tehtävä oma päänsä myös johtamisopeissa. Tässä savotassa on oltava mukana myös ne aiemmat ikäryhmät, jotka ovat jo päänsä tehneet. Näin luodaan yksi perusta yrityksen esimiesten ja henkilöstön yhteisten sävelten syntymiselle. Johtamisopit sisältävät uudistuvan terminologian, jota ilman työmarkkinakommunikoinnissa ei pärjää. On turha kukkoilla kehitykselle." Vai onko sittenkin kyse vain suuresta puhalluksesta, josta eivät hyödy kuin oppien myyjät, sillä perustiedoilla, terveellä järjellä ja aikaansa seuraamalla pärjää vallan mainiosti, töissä ja kotona? Joka tapauksessa jos aina vain tyydyttäisiin vanhaan ja koettuun, tilanne on samankaltainen, kuin pitäisi kuunnella jatkuvasti samoja kappaleita. Tällöin porukat eivät ajan pitkään enää svengaisi itsenä, toistensa eivätkä ympäristön kanssa, vaan eläisivät pelkästään vanhojen biisien urilla ja muistoissa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *