Siirry pääsisältöön

1729. Finlandia voittaja Laura Lindstedtin puhe

     Lindstedt sanoi naulan kantaan todetessaan, että Suomen hallituksen tempoileva, mutta ideologisesti tarkoitushakuinen politiikka murentaa tulevaisuuden tunnetta. Voin yhtyä hänen näkemykseensä, että hallituksen pinnallinen tsemppihengi ja pakkolakien kiristysote heikentää alimpien yhteiskuntaluokkien toimeentuloa ja tulevaisuuden uskoa.

     IS:n verkkolehdessä Mika Koskinen otti kantaa puheeseen. Hänen sanomansa oli, että puhe oli puppua ja taiteilijoiden ymmärrys yhteiskuntakritiikistä on pinnallista. Tuekseen Koskien esitti vertailuja Euroopan maiden keskimääräisiin verotuksiin. Hän unohti mainita, kuinka progressiivisesti Suomen alemman keskiluokan verotus kasvava. Koskisen kirjoituksen läpi kuulsi, että kyllä hyvätuloiset osallistuvat taloustalkoisiin eikä köyhän tarvitse odottaa muruja rikkaiden pöydiltä.

     Koskisen kommenttia ei kannatta sen kummemmin pohtia, vaan huomioida Lindstedtin puheen yhteiskuntakritiikki. Se oli poikkeuksellista, tarpeellista ja oikeassa paikassa esitettyä.

     Lindstedt on osittanut omalla esimerkillään, kuinka koulutus kantaa alimmista yhteiskuntaluokista ylöspäin ja kuinka taiteilijan velvollisuus on ottaa kantaa yhteiskunnan kehityspiirteisiin  pelkäämättä apurahojen menetystä. Olisi ollut pelkuruutta jättää kritiikki sanomatta sen takia, että on saanut valtion rahoittaman palkinnon ja Koneen säätiöltä apurahaa.

     Lindstedtin kaltaisia tarvitaan lisää.

Kommentit

  1. Taiteilijalla on "velvollisuus" tehdä parhaansa työnsä eteen, ei muuta. Taiteilijan sopii olla kriittinen vaikkapa yhteiskuntaa kohtaan mutta palkintotilaisuus on sen esitämiseen on väärä paikka. Lindstedt ei ole mikään viime vuoden ylioppilas vaan akateemisesti sivistynyt, aikuiseksi kasvanut nainen. Hänen käyttäytymisensä on katsottava törkeäksi. hh

    VastaaPoista
  2. Taiteilijalla on "velvollisuus" tehdä parhaansa työnsä eteen, ei muuta. Taiteilijan sopii olla kriittinen vaikkapa yhteiskuntaa kohtaan mutta palkintotilaisuus on sen esitämiseen on väärä paikka. Lindstedt ei ole mikään viime vuoden ylioppilas vaan akateemisesti sivistynyt, aikuiseksi kasvanut nainen. Hänen käyttäytymisensä on katsottava törkeäksi. hh
    anonyymi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En vastaa anonyymeihin kommentteihin, mutta teen poikkeuksen.

      Taide ja sen teokset kuvaavat aina suoremmin tai epäsuoremmin yhteiskunnallisia kehityspiirteitä sekä joko toivottuja tai ei-toivottuja tendenssejä. Vapaan ilmaisun Suomessa taiteilija luonnollisesti itse päättää, miten hän tässä toimii sanomansa edistämiseksi ja millaisia teoksia tekee.

      Joka tapauksessa ilmaisuvoimainen taiteilija haastaa tavalla tai toisella yhteiskuntaa. Sitä paremmin hän siinä onnistuu, mitä monipuolisemmin hän saa yhteyttä ja palautetta ympäristöstään. Tässä kontekstissa parempaan pyrkivä taiteilija katsoo velvollisuudekseen myös esittää kannanottoja sitä, mihin ja miten yhteiskunta kehittyy ja mitä ongelmia siinä on.

      Esimerkkinä kirjailijan yhteiskuntakritiikistä on Solženitsyn kirje Neuvostoliiton kirjailijaliiton kokoukselle vuonna 1967. Siinä hän kritisoi NL:n yhteiskunta järjestelmää. Toisena esimerkkinä käy Andrei Zaharovin vaimon Jelena Bonnerin hänen Nobelin palkintonsa jakotilaisuudessa pitämä puhe, jossa hän kritisoi NL:n ohjusjärjestelmää.
      Pekka Huttunen

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *