1720. Postin lakon nujertaminen merkitsee Sipilälle kurilinjan sillanpääasemaa

     Mielikuvilla on vangitseva voima, ainakin luullaan. Tästä oli hyvä esimerkki viime perjantain Pressiklubi-ohjelmassa. Siinä EK:n Apunen voivotteli, kuinka alakynteen työnantajaosapuoli on jäänyt lakosta tiedottamisesta mediassa. Hän tarkoitti informaatiosotaa, jota osapuolet juuri käyvät lakon puolesta ja vastaan.

     Apunen oli oikeassa, sillä parin viikon takaisessa Ylen ajankohtaisohjelmassa PALTA  ry:n pääneuvottelija Tuomas Aarto jäi täysin jyrän alle PAM ry:n luottamusmiehelle Heidi Nimiselle. Eiliseen a-sudio-ohjelmaan Aarto oli jo valmistautunut niin, että täyslaidallinen informaatiosota Nimisen kanssa lemusi kuin Tonavan suisto.

     Aarto provosoi, että postilaiset saavat jopa seitsemän tonnin palkkaa. Tähän Nieminen kommentoi, aikoinaan Erkon lupaamilla muutama kymmentä HS:n jakajaa koskevilla suurehkoilla erikoispalkoilla ja vetämällä esiin kahdeksan sadan nälkäpalkat. Aarto ei hätkähtänyt, vaan komppasi työsopimuksilla, jossa työtekijän toimipaikaksi on rajattu yksi rakennus. Nieminen ihmetteli, mihin ovat kadonneet koko Helsinkiä koskevat työpaikkamäärittelyt.

     Kaiken kaikkiaan on käynyt aivan selväksi, että työnantaja haluaa työehdot ja työsopimukset superjoustaviksi. Pyrkimyksenä on päästä eroon kuuden viikon työvuorolistoista ja käyttää tilanteen mukaan tilapäistä, osa-aikaista ja vuokratyövoimaa työvoimakustannusten minimoimiseksi. Aarton sanoin joustava työvoimakomponentti pannaan jyräämään. Muutoin hukka laitoksen perii avoimilla markkinoilla.

     Niemisen sanoista kuulsi läpi, ettei hänen porukka halua Postia paikaksi, jossa maailma vain lipuu ohi, vaan tiettyihin joustoihin ollaan valmiita.

     Joka tapauksessa Postia ollaan ajamassa malliin, jota Saksa sovelsi Gerhard Schöderin aikana 1998-2005. Tuloksena oli viiden prosentin palkkojen alennus ja työtätekevien kaupunkilaisten köyhälistön suuri joukko.