1692. VATT Sipilän pakkolakien tukena

     VATT on pyrkinyt olemaan puolueeton valtion talouden tutkimuslaitos.

     Reino Hjerppen aikana tämä onnistui demarisävyistä huolimatta melko hyvin. Ylijohtaja Seija Ilmakunnas oli ay-taustainen toimien melko näkymättömästi.

     Ylijohtaja Aki Kangasharju oikeistolaisine ajatuksineen halusi halkaista heti maapallon säkenöiden televisiossa Kataisen ajatuksien puolesta, viljellen lausunnoissaan äkäisiä kuripolitiikkaan kannustavia iskulauseita. Siinäpä on puhdasverinen USA:n markkinatalousmallia kannattava mies.

     Rinteen vahingossa nimittämä kaappikoomuslainen Vartiainen viestitti kirjoituksillaan ja sanoillaan työn tarjonnan lisäämisen puolesta. Hän oli täydellinen dynaamisen vaikutusten mies, tosin pehmeän laaman hahmossa.

     Stubbin VATT:n ylijohtajaksi nimittämä tuore Anni Huhtala on vielä kääntämätön kortti.  Mutta tänään jyrähti, kun VATT:n kokoomuslaisen Juha Honkatukian johdolla laadittu Sipilän hallituksen linjauksia kiittelevä raportti julkaistiin.

      Eilisessä A-studiossa Honkatukia vakuutteli, että raportin julkaiseminen juuri nyt osuu heidän jatkuvan raportoinnin rytmiin. Ajakohdalla ei ole mitään tekemistä Sipilän hallituksen pakkolakien saaman kritiikin kanssa. Raportissa tehty vertaus hallituksen politiikan ja nobelisti Stiglizin ajatusten välillä on sattuma, koska mies kävi sattumalta Suomessa.

     Raportti osoittaa Honkatukian mukaan selvästi, että Sipilän kiristävän talouspolitiikan linjauksilla saadaan pitkällä tähtäyksellä btk:ssa noin kolme prosenttia suurempi vaikutus kuin Stigliz-mallissa. Jos asia raportissa täsmällisesti ottaen näin ei ole sanottu, se ei haittaa.  Riittää kun viesti on, että Sipilä on tässä kysymyksessä järkevämpi kuin Stigliz.

     Laskelmia ei voida pitää hatusta vedettyinä. Siksi ne toimivatkin hyvin propagandana hallituksen linjausten onnistuneisuuden puolesta. Siis jälleen oikeustolaista propagandaa virkamiestyönä. Ai kuinka kauniisti poliittisen vikanimitysten logiikka tässä toimiikaan!

     Se, että VATT:n laskelmat ovat yhtä hyvä kuin arvaukset, johtuu suuristä virhemarginaalesita. Maailman talouden kehitys on ratkaisevaa, eivätkä pakkolait.

 Oleellista on havaita, että kun virkamieskunta politisoituu, etenkin tutkimuslaitoksissa, niin samalla myös raporttien luotettavuus laskee. Valitettavasti se laskee myös niissä tapauksissa, jotka ovat huolella ja tasapuolisesti laadittu.