Siirry pääsisältöön


1694. Terveydenhoidon reformi törmää seinään


     Turhautuneisuus ja väsymys ovat piirtäneet yhä syvempiä vakoja Sipilän reformeja läpi ajavien henkilöiden kasville. Etäistä toivoa vielä on, mutta tv-kommenteista puuttuu polttava tahtoa viedä asioita läpi. Eniten tämä näkyy rehellisen ministeri Rehulan kasvoilla hänen kertoessa viimeisimmistä sote-reformin ongelmista.

     Toivon hiipumista ei selitä reformiin sisältyä 4 miljardin euron vuosittainen julkisen menojen säästötavoite. Sipilä ja hänen takanaan seisova kehittäjäporukka on karaistunut selittämään, miten tämä säästö syntyy: ennalta sairauksia estävä työ uudistuu, hoitoketjut integroidaan tehokkaiksi prosesseiksi, jolla kullakin on omistajansa, kussakin prosessin osassa tehdään parhaiten koko hoitoprosessia maksimaalisesti hyödyttäviä toimenpiteitä ja kaikkialla pyritään suunnittelemaan prosessit niin, että osaamiset ovat parhaiten hyödynnettävissä kokonaisuuden kannalta.

     Tämä on hyvin haastavaa, mutta Sipilän kehittäjien lausunnoista ja kommenteista päätellen täysin toteutettavissa häämöttävä visio.     

     Se, että sairaanhoitopiirit investoivat itsekkäästi 4 miljardilla eurolla uusiin sairaaloihin, näkyi järkytyksenä kehittäjien kasvoilla, etenkin ministeri Rehulan. Hän kiirehtiikin antaman investointien hillitsemisohjetta alueille (Yle uutiset 23.10.).

     Tämä neljä miljardia ja ministeri Rehuaan paimenkirje avaavat sotesotkujen vuosien varrella turruttamat silmät näkemään koko reformin törmäävän seinään.

     Koko sote-reformin epäonnistumisin taustalla on kuntien valtava lukumäärä (n.350) ja kuntien itsehallinnon ankkurointi tiukasti perustuslakiin. Kukaan ei nyt puhu mitään kuntien vähentämisestä, vaan lähes raivokkaasti etsitään perustuslaillisten ongelmien kiertämisreittejä, joissa nykyiset kunnat voidaan säilyttää ja hillitä kunnallisveron nousua, vaikka niiltä otetaan pois sosiaali- ja terveydenhoidon tehtävät.

     Sairaanhoitopiirit ovat itsehallinnollisia kuntayhtymiä ja investoivat, mitä haluavat ottamalla huomioon Rehulan oheista, mitä haluavat. Sairaanhoitopiirejä on 20. On olemassa kymmeniä kuntayhtymiä, liikelaitoksia ja yhtiöitä, jotka tuottavat yhdelle ja usealle piirille palveluja, kuten labra-, kuvantamis-, erikoishoito-, ict- ja sairaalapalveluja.

     Kullakin kunnalla on omat terveys- sosiaalialan alan koneisonsa ja suurilla kaupungeilla sairaanhoitopiirien verrattavat alan organisaatiot.

     Tämän valtavan organisaatioverkoston ja sen rahoituksen ja omaisuusmassan sulauttaminen kymmeneen itsehallinnollisiin terveys- ja sosiaalisektorin alueeksi on liian haastava tehtävä 4-5 vuodessa.

     Onnistuakseen se vaatii porrastetut välitavoitteet, jolloin ensimmäinen kokonaisversio voi olla käytössä noin 15 vuoden päästä.        

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *