Siirry pääsisältöön

1701. Tekeekö Soini villeniinistöt


     Päivän HS:ssä oli analyysi perussuomailaisten hallitustyöskentelystä. Sen mukaan perussuomalaisten apupuolueeksi liukumisen estämiskesi puolueen pitäisi repäistä kunnolla kannattajakuntaansa innostavalla tavalla.

     Ehkä näin. Mutta puolueen tulevaisuuden kannalta suuri kohtalon kysymys on, mistä löytyy Vennamon ja Soinin typpinen puoluejohtaja kansanliikkeen kärkihahmoksi tulevaisuudessa. Ehkä hän on jo olemassa, mutta hahmon ei ole annettu saada huutaa sanojaan julkisuuteen.

     50-luvulla pienviljelijät panivat pyhäaamuisin limodanivaatteet päälle ja menivät kioskille juomaan pilsneriä ja puhumaan hallituksen vääryyksistä. Sen ajan tunnelmat ja tunnot olivat sellaisia, että Veikko Vennamo oli näille kioskeilla istujille ja talon nurkkien pyhäsillä ruohikoilla makoileville pihapoliitikoille ainut toivo paremmasta. Vennamon retoriikka antoi toiveille aineellista kehikkoa ja habitus suunnan paremman tekijöistä. Soini on toiminut täsmälleen oppi-isänsä mukaisesti, mutta kuitenkin omana Soininaan.

     Aika puhuu Soinin väistymisen puolesta. Lähtötilanne, jossa PS onnistui ja joutui kohtalonomaisesti pääsemään ja menemään hallitukseen, oli sille mitä surkein. Se jouti eniten poikkeamaan maan taloudellisesta tilanteesta johtuen ohjelmastaan hallituksesta päätettäessä ja myöhemmin antamaan periksi äänestäjäkunnalle antamistaan lupauksista.

     Tässä tilanteessa Soini saattaa tehdä villeniinistöt, eli lähteä hallituksesta ennen nelivuotiskauden loppua. Silloinhan hän olisi saanut tyydytettyä suuren osan täyttymyksestään ministerinä toimimisesta, eikä edessä olisi varmaa vaalitappiota.

     Lohdullista PS:lle on, että se luokka, joka ei koe kodikseen vasemmistoa, kristillisiä eikä keskustaa puhumattakaan RKP:tä ja kokoomusta, on pysyvä ja kasvava. Köyhyys ja osattomuus lisääntyvät. Tämä muodostaa kuunsillan PS:n tulevaisuudelle, mutta mistä hahmo joukkojen kokoamiselle Soinin jälkeen.
     

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3335. Ylen Jälkipörssin näkemys työmarkkinatilanteesta

Avaruuden (X,Y) suljettujen joukkojen perhe on suljeta kanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin kanta, ja suljettujen joukkojen perhe on suljettu alikanta, jos ja vain jos perheen jäsenten komplementtien joukko on avoin alikanta. Apulause Topologien avaruus (X,T) on kompakti, jo0s ja vain jos sen jokaisella suljettujen joukkojen perheellä, jolla on äärellisen leikkauksen ominaisuus, on ei tyhjä leikkaus. Lähde: Walmannin kompaktisointi, 1971, Pekka Huttunen

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *