Näyttää siltä, että suurvaltapoliittiset tantereet ovat olleet ja ovat hakemassa piirun verran uusia suuntiaan. Tämä on pitkälti Kiinan harjoittaman neilikka laajentumisen ansiota. Sen katsonta horisontti on niin laaja ja pitkä, etteivät perinteiset kaksi suurvalta Yhdysvallat ja Venäjä jaksa olla siitä joka hetki aina kiinnostuneita, vaikka pitäisi olla. Vaivaloisesti kehittyvät Afrikan maat ovat poliittisesta halpaan hintaan antaneet kaivosvarantojaan ja niukkoja öljylähteitään Kiinan hallintaan. Käteinen kappa on kautta historian ollut houkutteleva myyjälle tavoiteltavan kiihottavan kohteen jo siintäessä silmissä käden ulottuvilla. Ei mene monta vuotta, kun Kiina on täplittänyt kohteillaan koko maapallon mantereen. Länsimainen ajatusmaailma ei sisäistä tajuamaan jopa sadan vuoden aika perspektiiviä, joka Kiinalla on maapallon valtaamisessaan.
Toinen varteen otettava näkökulma Kiinan vaarallisuudessa on
signaalitiedustelu, joka on sillä pitkälle kehittynyt. Länsimaat voivat sanoa
tähän, että älä höpisi. Meillähän tässä tiedustelulajissa on valtava etumatka natoineen
satelliitteineen. Väärin on luultu. Kiina valtavilla resursseillaan on luonut kattavan
vakooja verkoston. Aiemmin Venäjä on pidetty tämä alan mestarina. Ennen toista maailman sotaa 1930-luvulla Venäjä
sai miehensä soluttautumaan Yrjö VI hoviin arvo taulujen huoltamaan. Tämä herra
Blunt hivuttautuu hovin piiriin niin luontevasti, että nautti aamiaisen silloin
tällöin Yrjö VI pöydässä. Tähän aikaan hovin piiriin kuului hyvin natsihenkinen
viisikko, joka keskustelut menivät suoraan Moskovaan.
On vaikeaa varmuudella sanoa, onko suurvaltojen hallitsijoiden
piirissä bluntteja. Todennäköisesti on. Suomen täytyy olla varustautunut blunteilla.
Nyt näennäisen rauhan vallitessa ensimmäisenä ei tulee mieleen bluntit, mutta
Kiinan perspektiivissä maallamme Naton ja signaalitiedustelun lisäksi täytyy
olla bluntteja. Sitä suuremmalla syyllä, koska suurvalta asetelma on kaivamassa
uusia lähtökuoppiaan.
Kommentit
Lähetä kommentti