2617. Olettepa puheliaita. Ehkä meillä on vain syvällisiä ajatuksia

Jenni Kellokumpu ja Sini Salmi kirjoittivat HS:n vieraskynä palstalla valtion menojen kehysjärjestelmän puolesta. Se on oikea havainto. On kuitenkin tarpeellista tuoda esiin muutamia näkemyksiä kehysjärjestelmän synnystä.

Sen ensi askeleet otettiin jo1970-luvulla, jolloin laadittiin ensimmäinen kierros kaikkia virastoja koskeva viiden vuoden taloussuunnitelma. Vähän myöhemmin havaittiin, että siinä olisi tarvetta puhua myös toiminnasta. Hyvä havainto. Nimi muutettiinkin toiminta- ja taloussuunnitelmaksi. Tätä karusellia pyöritettiin uskollisesti aina 1990-luvun loppuun saakka.

Valtion budjetin kiristävää otetta virastoihin oli pakko löysätä tulosohjauksen läpimurron takia  ja pyrkimyksellä sysätä valtiovarainministeriön valtaa pois virastojen silmistä. Eihän se onnistunut, sillä budjettivallan ohjakset pysyivät tiukasti budjettiosaston käsissä.

Tehtiin vielä yksi yritys VM:n roolista ministeriöiden virastojen tiukasta ohjauksesta. Sitä varten perustetussa työryhmässä otettiin myös tavoitteeksi selkeyttää tulosohjauksen ja tulosbudjetoinnin välistä eroa. Toimin työryhmän puheenjohtajana. Edellinen on organisaation rajat ylittävä ohjauskeino ja jälkimmäinen organisaation sisäinen metodi. Raporin nimeksi tuli vähän yliampuva ”Ministeriö tuloksentekijänä”. Viinanen otti sen vastaan kohteliaasti. Siinä ehdotettiin käyttöön otettavaksi ministeriön strategiasalkkua. Se sisältäisi vain ministeriön muutamiaa tärkeitä strategisian pitemmän akiavälin hankkeita Tällä keksinnöllämme löimme ylävitosia. Lipposen hallitus ottikin sen käyttöön.

Muutaman vuoden päästä ollessani jo oikeusministeriön suunnittelupäällikkönä ja toimiessani vielä VM:n ohjaushankkeiden kehittämisryhmissä, havaitsimme, että metsään meni. Ministeriöt eivät ikävä kyllä tyytyneet muutamaan hankkeeseen, vaan palasivat vanhaan taloussuunnittelu konseptiin. Rankeita oli repullisia.

Nyt on, kuten mainitut kirjoittajat toteavat, kehysmenettely on vallannut oikeutetuksi jalansijansa valtion toiminnan, talouden ja ohjauksen välineenä.

Pakko on mainita, että meidän ”Ministeriö tuloksen tekijänä” sisälsi ehdotuksen tulosneuvotteluista ja kehysriihestä sekä valtiovarainministeriön strategiasalkusta. Salkku on hylätty moni puolue hallituksiin sopimattomana, mutta tulosneuvottelut ja kehysriihi on todettu toimiviksi ja kurinalaisiksi menokurin pitäjiksi paitsi nyt korona kriisin aikana kehyksistä lipsutaan, mikä on ymmärrettävää.