Rekrytointipalvelujen käyttö sopivan henkilön löytämiseksi avoimeksi tulleeseen työtehtävään on yleistä. Tämä soisi olevan yleistä myös ylemmissä johtopaikoissa, koska niihin usein valitaan urasuunnitelman tai jonkin muun kriteerin mukaan organisaation sisältä oma nainen tai mies. Meneillään olevassa VTV:n pääjohtaja jupakkaa ei oli syntynyt, jos talousvaliokunta olisi käyttänyt nimityksen tukena pätevää rekryfirmaa. Näissäkin tapauksissa ulkopuolisen ammattilaisen suositukset toimeen kykenevistä henkilöistä ovat arvokkaita. Oikein ja rehellisellä mielellä käytetty ulkopuolien ammattitaitoinen voi osoittautua kullanarvoiseksi. Näillä headhuntereilla useimmilla on kertynyt ”pankki” sopivista tointa vaihtavista henkilöistä.
Headhuntereiden käytössä kannattaa muistaa tiettyjen
ongelmien esiintyminen. Jos talossa on virkkaa/tointa hakeneita päteviä
henkilöitä, mutta joita kyseinen headhunter ei ole haastatellut, nämä henkilöt
kokevat tulleensa syystä kaltoin kohdelluiksi. Pahaa mieltä lisää, jos johto ei
ole kuullut heitä lainkaan aivan, kuin he olivat jo kylmennyttä kamaa. Siitäkin
voi aiheutua mielipahaa, kun headhunter haastattelee heitä ja esittää asiaan
kuuluvasti haastatteluraportin ikävätkin tiedot johtoryhmälle.
Pulmia tulee, jos johto vain sumuverhona käyttää rekryfirmaa
sivuuttaen sen suositukset nimittämällä ns. mustan hevosen.
Parempi käyttää asiantuntevasti (avoimesti) asiansa
hallitsevaa rekryfirmaa, kuin salakähmäisesti nimittää johdon hyvin tuntema
henkilö.
Tunnen jostain sielun sopukoista kumpuavasta traumasta
vastenmielisyyttä matemaattisia taitoja mittavia testejä kohtaan. Tämä johtunee
50 vuoden takaisesta kokemuksesta, jossa testin ja testaajan tulkinnan mukaan
olen matemaattisesti melko heikko. Olin vuosi sitten suorittanut matematiikan laudaturin
Helsingin yliopistossa ja valmistunut filosofiankandidaatiksi.
Kommentit
Lähetä kommentti