Siirry pääsisältöön

2574. Kun isäni tarjosi Hitlerille pontikka

Hän kävi Raahen Porvari- ja kauppaopiston ja meni sieltä RUK:in kautta sotaan. Lapin sodasta tultuaan hän ei sen jälkeen juuri puhunut kuin totesi tarjonneensa Hitlerille pontikkaa kesällä 1943.  Hän muutti vailla päämäärä Helsinkiin. Kaupunki oli pullollaan näitä osin vielä armeijan kamppeissa linkkaavia miehiä. Isä kuului tähän  porukkaan, vaikkei sitä moni huomannut muutoksen piillessä ajatusmaailmassa. Englannin kielen taitoisena avulla hän hivuttautui ensin agentuuriliikkeeseen ja myöhemmin kaupan johtotehtäviin.

Siinä sivussa synnyin välirauhan aikana enkä nähnyt isääni kuin teini-ikäisenä. Siihen saakka ja vähän myöhemminkin en pitänyt isän poissaoloa läheltäni minään erikoisena asiana, vaan juoksentelin isättä jääneiden ja haavoittuneiden isien poikien sakissa.

Nykyaikana on ehkä vaikeaa tajuta, kuinka vilkas ja maaläheinen sotatarinoita pursuva elämä oli. Aina tuli miehiä tupa täyteen porisemaan sota tarinoinaan hampaattomilla suillaan.

Sota oli vielä niin lähellä, ettei siitä saanut koulussa ainekirjoituksissa kirjoittaa. Nykynuorille tuntemattomassa raittiuskilpailu kirjoituksissa siitä ei saanut myöskään mainita, puhumattakaan sisällissodasta.

Niin se isän pontikan keitto. Hän oli valmistuttanut tehtaanomistaja kaverillaan täydellisen tislauskaluston. Sattui pesänjakamistilaisuudessa niin, että myyntiin tullut isän melko kallisasunto ei aikonut mennä kaupaksi pyydetyllä hinnalla. Aikamme välittäjän etsimän ostaja ja minä kauppaa pyöritellessämme ostajan silmään pisti lattialla lojuva täydellinen tislaussarja. Sen huomatessaan näin ostajan hyvälle tinkijälle omimaisen olemuksen murtuvan ja kehon asennon tiivistyvän ja silmien kiillon muuttavan väriään. Hetki oli tullut. Sanoin ostajalle, että saat samaan kauppaan tislauslaitteet, kuhan et kerro mistä olet ne saanut. Ostajan ilme muuttui myhäileväksi hänen tukittuaan laitteeseen kuuluvan lämpömittarin toimivan. Kaupat tehtiin. Samalla minulle selvisi, miksi isän kauppa reissulla piti aina ostaa viisi kiloa sokeria tyttöjen leipomishommiin. Lopu on pontikka historiaa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *