Siirry pääsisältöön

1606. Vanhat lähiöt maan tasalle

     Monet kasareista eivät muista lähiöihin muutosta juuri mitään eikä jälkeen päinkään heille ei ole hahmotunut kuvaa,  mitä ja miksi niin tapahtui. Kyse on maan lähiöiden valtavan asuntokannan rapistumisesta, sen korjaustarpeista ja mahdollisista purkupäätöksistä. Professori Mari Vaattovaara on selvittänyt ongelmaa.

     Iloisesti hymähtäen hän kertoi televisiossa 25.6, että ensimmäiseksi piti panna poikaa selvittämään, missä kaikki lähiöt ovat ja paljonko niitä on. Asia koskee useaa sataa lähiötä ja miljoonaa ihmisestä.

     Kaikki alkoi toisesta maalta muuttoaallosta, joka kohdistui kaupunkeihin. Satoja tuhansia muutti. Silloinen maalaisliitto oli kauhuissaan, vaihtoi nimensä Suomen Keskustaksi ja reivasi myös politiikkansa linjan keskustaan. Se onnistui. Puolue selvisi kuivin jaloin.

     Suuren rakennusliikkeet jakoivat rakennusmarkkinat sopuisasti ja löivät kiireellä kasaan lähiöitä kansan hurratessa Lasse Virenin kultamitaleille. Kansa sai aravalainansa, jota inflaatio söi kuin rutto. Nuoret perheet olivat onnellisia. Kasarisukupovi alkoi runsastua  ja riiteli lapsuutensa kesälomat folkkarin takapenkeillä.

     Meni kymmeniä vuosia mukavissa lähiökerrostaloissa. Talkoot pelittivät. Raitaa tuli portaikkojen seiniin. Sitten iski 1990-luvun lama kuin kimeä kirkaisu. Moni yrittäjäperhe meni polvilleen. Toinen osa kansasta ei ollut kuullutkaan lamasta. Toista iskua maa ei kestänyt. Yhdysvaloista 2008 alkaneen finanssikriisin maa taltutti nopeasti itselle vaarattomaksi, mutta mainigit jatkuivat Euroopassa ja nyt Suomessa kaikkein voimakkaimpina.

     Monet lähiöt ovat nyt pulassa. Ne kidutettiin 20 vuoden aikana henkihieveriin. Ei toki kaikkia, mutta yleistilanne on uhkaava, jopa kriittinen. Työttömyys ja vähäosaisuus ovat puraisseet ja purevat edelleen ilkeästi. Ränsistyminen on keskittynyt näennäisen sattumanvaraisesti muutamaan lähiöön ja joidenkin lähiöiden erilliskortteleihin. Kurjuuden laajuutta ei tiedä kukaan ja mikään taho. Taloyhtiöillä ja osakkailla ei ole ollut varaa pitkään aikaan tehdä tarpeellisia kunnostustöitä. Vuosikymmeniin maan hallitus ja kuntapäättäjät eivät ole huolehtineet edes neuvonta-, konsultti- ja tiedotuspalvelujen tarjonnasta taloyhtiöille. Putkifirmat vain tyrkyttävät jostain pilvestä revittyjä menetelmiä ja hintoja hoitaa putkiremontit. Kukaan ei valvo hinta-laatu-suhdetta puhumattakaan, että huolehtisi uusien menetelmien kehittämisestä.

     Mitä tekee Suomen Keskusta tässä tilanteessa? Ministeri Tiilikainen lausui kauniita sanoja lähiöiden puolesta 25.6. televisiossa.  Tiilikaisen tapaaminen on samankaltaista kuin istuisi aamiaisella historian kanssa. Maalaisliitto menetti maalta muuton takia äänestäjiä lähiöihin, ei kovin paljon mutta kirpaisun verran. Taitaa keskustan toimenpiteet lähiöasiassa supistua aluepolitiikan ja hajasijoittamisen edistämiseen. Siinä lääkettä lähiöille.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *