1596. Suomen natohaukat ja Putin

     Ministeri Stubbin ja puheenjohtaja Haglundin vaatimuksessa Suomen liittymisestä natoon voidaan nähdä pientä kypsymättömyyttä ja malttamattomuutta maailman tilanteeseen, vaikka kummallakin on koulutusta ja jossain määrin kokemusta maailmanpolitiikasta. Kummankaan omakohtaisuus Suomen sodista ei ehtynyt karttua.  Toisaalta omakohtaisuus ei tietenkään ole aina mahdollista, mutta joskus se on kuitenkin välttämätöntä.

     On koko maailma yhteisölle ja Euroopalle hedelmällistä, että presidentti Niinistö jatkaa vuoropuhelua Putinin kanssa. Viimeisimmästä tapaamisesta sai vahvasti sen vaikutelman, että Putin ei luovu valitsemastaan tiestä Ukrainan painostamiseksi pääsemästä nousemaan poliittisesti ja taloudellisesti jaloilleen ja normaalin kehittyvän valtion uralle. Tämä saattaa riittää muutamaksi vuodeksi Putinille.

     Suomen kannalta merkittävä Putinin lausunto oli, että jos Suomi liittyy natoon, Venäjä tulee vastaamaan riittävällä voimalla. Suomen natointoilijoiden tulisi kuvitella, miltä tilanne silloin Suomen 1200 kilometriä pitkällä rajalla näyttää ja tuntuu, kun Venäjä täplittä uusimmalla sotakalustollaan rajaa.

     Ei kannata heittäytyä kyyniseksi. Mutta jotenkin näyttää siltä, että ne, joilla on suurimmat taloudelliset menetysuhat Suomen ajautuessa pahaan kriisin, puhuvat lämpimimmin natoon liittymisen puolesta.