Miksi tarvitaan yhteisesti sovittuja pöytätapoja? Epäilijä saattaa tokaista että, miten niin yhteisesti sovittuja. "Minä olen veljeni kaa sopinut omat sääntömme.
Niinpä sitten tädin 80-vuotisjuhlissa veljekset lähes ryntäävät ensimmäisinä seisovan pöydän jonoon. Ympärilleen vilkuilematta he mättävät lautasensa kukkura täyteen perunaa, kalaa, kanaa, katkarapuja, leikkeleitä, porsaan kylkeä, nahkiaisia ja kastikkeita. Mikä saavutus, mikä kukkura!
Pojan kummisetä katsoi viereisestä pöydästä tumma puna nenän päässään kummipoikansa ruoan työntämistä pohjattomaan vatsaansa. Ei kai Helena poikaa nälässä pidä, hymähti setä partaansa.
Itsensä, kutsujen ja isännän sekä muiden vieraiden viihtyvyyden takia kannattaa noudattaa vanhan rouvan yksinkertaisia pöytätapoja: ei täytetä koko lautasta, ensin kalat omalle lautaselleen ja sitten nauttimaan niistä valkoviinin kanssa. Jos otetaan kalaa lisää, vaihdetaan puhdas lautanen ja ottimet. Tämä sääntö pätee aina, kun otetaan lisää. Seuraavaksi otetaan pääruoka, joka yleensä on lihaa ja sen kanssa punaviiniä. Korkeintaan kolmas osa lautanen täyteen. Jälkiruoaksi jotain makeaa, esimerkiksi kiisseliä tai juustoa ja tilkka valkoviiniä.
Tämä ei ole tarkoitettu koko sielua korventavaksi säännöksi vaan vapaamieliseksi ohjeeksi, jota noudattamalla saadaan sadan henkilön ruokaileminen näyttämään miellyttävältä ja sujuvalta ja myös maistumaan maukkaalta.
Niinpä sitten tädin 80-vuotisjuhlissa veljekset lähes ryntäävät ensimmäisinä seisovan pöydän jonoon. Ympärilleen vilkuilematta he mättävät lautasensa kukkura täyteen perunaa, kalaa, kanaa, katkarapuja, leikkeleitä, porsaan kylkeä, nahkiaisia ja kastikkeita. Mikä saavutus, mikä kukkura!
Pojan kummisetä katsoi viereisestä pöydästä tumma puna nenän päässään kummipoikansa ruoan työntämistä pohjattomaan vatsaansa. Ei kai Helena poikaa nälässä pidä, hymähti setä partaansa.
Itsensä, kutsujen ja isännän sekä muiden vieraiden viihtyvyyden takia kannattaa noudattaa vanhan rouvan yksinkertaisia pöytätapoja: ei täytetä koko lautasta, ensin kalat omalle lautaselleen ja sitten nauttimaan niistä valkoviinin kanssa. Jos otetaan kalaa lisää, vaihdetaan puhdas lautanen ja ottimet. Tämä sääntö pätee aina, kun otetaan lisää. Seuraavaksi otetaan pääruoka, joka yleensä on lihaa ja sen kanssa punaviiniä. Korkeintaan kolmas osa lautanen täyteen. Jälkiruoaksi jotain makeaa, esimerkiksi kiisseliä tai juustoa ja tilkka valkoviiniä.
Tämä ei ole tarkoitettu koko sielua korventavaksi säännöksi vaan vapaamieliseksi ohjeeksi, jota noudattamalla saadaan sadan henkilön ruokaileminen näyttämään miellyttävältä ja sujuvalta ja myös maistumaan maukkaalta.
Kommentit
Lähetä kommentti