Siirry pääsisältöön

1262. Soten voittajat ja häviäjä - epäselvää on

     Muiden muassa Helsingin Sanomat ja Talouselämä on hahmotelleet valaisevia yksityiskohtia sote-ratkaisun yksityiskohdista. Ne auttavat tavallista kansalista muodostaan käsityksen siitä, millainen sote voisi olla kokonaisuutena. Ei tietenkään takuu varmasti loppuun asti yksityiskohdiltaan oikeana, mutta tässä vaiheessa riittävällä varmuudella  kohtuullisen hyvin suuntaa antavana.

     Soten voittajat ja häviäjät luonnollisesti kiinnostavat. Niitä on listattu.

     Kannatta kutenkin huomata ennen, kuin tehdään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, suuri epävarmuus, joka tähän sisältyy.

     Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen vertailukelpoisia kustannustietoja  ei ole, puhumattakaan yksikkökustannuksista. Tämä siksi, että kunnat kirjaavat eri perustein laskentajärjestelmään nämä tiedot. Kustannus- ja menokäsiteet kunnasta riippuen tulkitaan eritavalla. Jo näistä aiheutuu niin suurta ja  vakavaa hajontaa, koko luokan virheitä, että ei voida puhua edes huonosta vertailukelpoisuudesta, vaan suorastaan viheistä.

     Yhtä vakavaa haittaa aiheuttaa vertailulle palvelujen laadun vaihtelut. Ei edes tiedä varmuudella, miten laatu vaihtelee. Jokin kunta voi laiminlyödä jotkut palvelut käytännössä tyystin.

     Yhä enemmän näyttää sitä, että pitkällä aikavälillä  maksujen kierrättämien kuntien verotuksen kautta ei ole pitävä ratkaisu. Suoraviivaisempi ratkaisu on luotava.  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *