Kv historian prof Frank MacDonough esitti eilisaamun Yle Tv
1:n ohjelmassa tuoreita tutkimustuloksiaan
Gestaposta. Ne perustuivat Düsseldorfista
löytyneisiin asiakirjaan 70 000 tapauksesta.
Yleinen käsitys on, että Gestapo edusti nahkatakeissa ruoska kädessä saapastelevaa ja kiduttavaa natsivallan rosvosakkia. Professorin mukaan tällainen yleistys on liioiteltua.
Alun perin Hermann Göringin perustama salainen poliisi koottiin Weimarin tasavallan aikana koulutuksen saaneista poliiseista. 90 prosenttia heistä ei kuulunut natsipuolueeseen. Hänen mukaansa miehet toimivat aluksi pääsääntöisesti poliisikoulutuksensa mukaisesti. He päästivät Hitleriä haukkuneita tavalliset saksaslaismiehet kovistelun ja varoituksen jälkeen kotiinsa jatkamaan puuhiaan.
Alusta lähtien oli kuitenkin selvää, että kommunistit, Jehovan todistajat ja hallintoa arvosteleva papisto olivat vainon kohteena. Professorin mukaan kidutus rajoittui yleensä vain tunnustuksen saamiseen, minkä jälkeen kohtalo oli kyllä kova keskitysleireillä.
Yleensä Gestapota pidetään joka paikkaan ulottuvana isona organisaationa, joka kuunteli kaikkialla ja jolla oli valmius iskeä milloin ja mihin vain. Gestapossa ei kuitenkaan ollut kuin 15000 miestä. Järjestön valta perustui ennen kaikkea vapaaehtoisiin ilmiantoihin. Tämä on hämmästyttävää havainto.
Ilmiannoista osa kohdistui kyllä vainottuihin ryhmiin, mutta ajan mittaan ne kohdistuivat yhä enenevässä määrin henkilöihin, joille syystä tai toisesta haluttiin kostaa jokin koettu vääryys, joskus silkasta kateudesta. Kohteina saattoivat olla naapurit, ns ystävät, tuttavat, työkaveri, velkoja, jne. Tämä työllisti Gestapota valtavasti.
Myöhemmin Gestapo huomasi tämän kansalaisille tarjoamansa vallan käyttövälineen ja pyölevimäinen SS-kenraali Heydrich lopetti valtaväestöön kohdistuvien ilmiantojen tutkimisen. Julmuri Heydrich murhattiin 1943 pommilla vuoteeseensa.
Gestopon tiliin on pantu paljon muiden SS joukkojen raakuuksia kuten SS-Totenkopfverbänden kristalliyön tapahtumat 1933 ja SS-Waffenin julmuudet Ukrainassa ja muissa vallatuissa maissa.
Näiden lisäksi Hitlerillä oli monia erillisyksiköitä, jotka sodan säännöistä piittaamatta kävivät sotaa omilla säännöillään kuten kuolemanarmeija Das Reich, jossa oli yli 200 panssarivaunua ja 15000 miestä. Se teki matkalla torjumaan maihinnousua kauheuksia ehtiäkseen ajoissa perille, mutta liittoutuneet tuhosivat sen kesken matkan. Monet aikalaiset panivat pataljoona Reichin julmuudet Gestopon syyksi.
Tavallisen kansalaisen on vaikeaa käsittää, että valta osa natsipuolueen jäsenistä sai jatkaa myöhemmin koreissa viroissa tai heidän nimitettiin niihin, jopa 40 prosenttia uuden Saksan tuomareista oli entisiä kolmannen valtakunnan tuomareita. Selitys on, että liittoutuneet halusivat Saksan toimivan nopeasti sodan raunioista.
Mikään ei mutta sitä tosi asiaa, että Gestapo oli raaka ja väkivaltainen roisto-organisaatio, mikä näkyi myös juontaja Nicklas Wancken kasvoilta.
Yleinen käsitys on, että Gestapo edusti nahkatakeissa ruoska kädessä saapastelevaa ja kiduttavaa natsivallan rosvosakkia. Professorin mukaan tällainen yleistys on liioiteltua.
Alun perin Hermann Göringin perustama salainen poliisi koottiin Weimarin tasavallan aikana koulutuksen saaneista poliiseista. 90 prosenttia heistä ei kuulunut natsipuolueeseen. Hänen mukaansa miehet toimivat aluksi pääsääntöisesti poliisikoulutuksensa mukaisesti. He päästivät Hitleriä haukkuneita tavalliset saksaslaismiehet kovistelun ja varoituksen jälkeen kotiinsa jatkamaan puuhiaan.
Alusta lähtien oli kuitenkin selvää, että kommunistit, Jehovan todistajat ja hallintoa arvosteleva papisto olivat vainon kohteena. Professorin mukaan kidutus rajoittui yleensä vain tunnustuksen saamiseen, minkä jälkeen kohtalo oli kyllä kova keskitysleireillä.
Yleensä Gestapota pidetään joka paikkaan ulottuvana isona organisaationa, joka kuunteli kaikkialla ja jolla oli valmius iskeä milloin ja mihin vain. Gestapossa ei kuitenkaan ollut kuin 15000 miestä. Järjestön valta perustui ennen kaikkea vapaaehtoisiin ilmiantoihin. Tämä on hämmästyttävää havainto.
Ilmiannoista osa kohdistui kyllä vainottuihin ryhmiin, mutta ajan mittaan ne kohdistuivat yhä enenevässä määrin henkilöihin, joille syystä tai toisesta haluttiin kostaa jokin koettu vääryys, joskus silkasta kateudesta. Kohteina saattoivat olla naapurit, ns ystävät, tuttavat, työkaveri, velkoja, jne. Tämä työllisti Gestapota valtavasti.
Myöhemmin Gestapo huomasi tämän kansalaisille tarjoamansa vallan käyttövälineen ja pyölevimäinen SS-kenraali Heydrich lopetti valtaväestöön kohdistuvien ilmiantojen tutkimisen. Julmuri Heydrich murhattiin 1943 pommilla vuoteeseensa.
Gestopon tiliin on pantu paljon muiden SS joukkojen raakuuksia kuten SS-Totenkopfverbänden kristalliyön tapahtumat 1933 ja SS-Waffenin julmuudet Ukrainassa ja muissa vallatuissa maissa.
Näiden lisäksi Hitlerillä oli monia erillisyksiköitä, jotka sodan säännöistä piittaamatta kävivät sotaa omilla säännöillään kuten kuolemanarmeija Das Reich, jossa oli yli 200 panssarivaunua ja 15000 miestä. Se teki matkalla torjumaan maihinnousua kauheuksia ehtiäkseen ajoissa perille, mutta liittoutuneet tuhosivat sen kesken matkan. Monet aikalaiset panivat pataljoona Reichin julmuudet Gestopon syyksi.
Tavallisen kansalaisen on vaikeaa käsittää, että valta osa natsipuolueen jäsenistä sai jatkaa myöhemmin koreissa viroissa tai heidän nimitettiin niihin, jopa 40 prosenttia uuden Saksan tuomareista oli entisiä kolmannen valtakunnan tuomareita. Selitys on, että liittoutuneet halusivat Saksan toimivan nopeasti sodan raunioista.
Mikään ei mutta sitä tosi asiaa, että Gestapo oli raaka ja väkivaltainen roisto-organisaatio, mikä näkyi myös juontaja Nicklas Wancken kasvoilta.
Kommentit
Lähetä kommentti