Siirry pääsisältöön

2006. HS ja Kelan poliittiset virkanimitykset

     Helsingin Sanomat esitti verkkolehdessään 18.11.2014 nyt taas ajankohtaisen artikkelin Kelan poliittisista virkanimityksistä. Siitä kansalaiset saavat hyvän käsityksen, miten poliittisia virkamiesuria avataan entisille politiikoille. Siitä saa myös aihetta pohtia, täytetäänkö avautuvia virkoja lakien mukaan. Se toivon mukaan saa myös laillisuusvalvojia ottaman etukäteen kantaa ja tuomaan sen julkisuuteen, onko aiotussa virkojen täyttämismenettelyssä huolestuttavia piirteitä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.
    Tällaiset artikkelit ovat läpinäkyvyyden lisäämistä ja ne ovat merkittäviä portti kansalaisyhteiskunnan piirteiden vahvistamisessa.
     Suomen Keskustan johtavia poliittisia vaikuttajia on hakemassa virkaa. Yhteensä hakijoita on 20. Sipilä on sanonut, että tässä nimityksessä ei ole poliittista näkökulmaa.  On mielenkiintoista nähdä, miten esittelymuistiossa käsitellään virkaa hakenutta ex-ministeriä, lääkäri Päivi Räsästä.
     Kela on eduskunnan alainen ja sillä on oma valtuusto. Nämä eivät kuitenkaan tee Kelan viroista poliittisia. Jos niin olisi, Kelan virkamiehillä pitäisi olla oma virkamieslakinsa. Tällaista ei ole.
     Kelan hallituksen uudet päälliköt sanova aina virkaan astuessaan, että organisaatiomuutos tarvitaan nyt, koska organisaatio on liian monimutkainen. Tähän voidaan kokeneen konsultin näkökulmasta todeta, että Kelan organisaatio on monimutkainen, mutta toteuttamista estää poliittisilla mandaateilla toimivat pääjohtajasta seuraava johtajisto.
     Jossain vaiheessa jonkin tahon tulisi selvittää, onko poliittisissa virkanimityksissä poliittisen korruption piirteitä. Ajatushan menee, että kun henkilö liittyy puolueeseen, jossain vaiheessa hänet todennäköisesti nimitetään korkeaan virkaan katsemaan puolueen hyötynäkökulmia. Henkilö palkitaan puoleen soturina. Puolue hyötyy ja soturi hyötyy.
     Varmaankin sanotussa on liioittelua ja osa poliittista virkanimityksistä on kaikin puolin onnistuneita. Tämä ei poista sitä, että jotain asialle pitäisi tehdä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *