Työelämässä ihmiset kyllästymiseen saakka korostetavat ihmissuhde- ja vuorovaikuttustaitojen merkitystä hyvälle johtamiselle. Pitää ymmärtää, joustaa ja olla sopivasti päämäätietoinen. Tuttua puhetta. Siitä on tullut vähitellen johtamisen paradigma.
Johtaminen voi tällä ymmärtämysmetodilla mennä metsään. Yrityksessä ollaan viihtyvinään hvvin. Millaisessa yrityksesä todella voidaan hyvin? Asialla onkin kääntöpuolensa.
Yhteisoä voi johtaa tuloksellisesti ottamatta henkilöstöä huomioon lainkaan. Tällöin johtaja tai johtoryhmä analysoi intohimoisesti yhteisön toimintaympistöä ja miten yhteisö vastaa tuotetillaan kysyntään. Tottakai johtajalalla pitää olla keinonsa lanseerata ajatuksesna toiminnaksi, muttei hänellä tässä välttämättä ihmisshdetaitoja vaadita. Tällainen johtaja ei ole minä-minä-johtaja eikä hämellä ole mielipiteitä, vaan mielipiteet tulevat yritiystoiminnan haasteista ja vaatimuksista. Näin johti Uolivi Raade Neste Oy:tä ja näin johtaa Rafael Benitez FC Napolia. Sellaiessa yrityksessä viihdytään, joka menestyy.
Apple toi linnunpönttökoneet markkinoille 1980-luvun alussa. Käyttäjäliittymä hiirineen ja vetovalikkoineen oli vallakumouksellinen ja käyttö hämmästyttävän helppoa verratuna IBM-laitteisiin. Applen ohjelma, jossa yhdistyvät saumattomasti teksinkäsittely, rakennepiirustus ja piirtäminen, on edeellekin ylivoimasisen helppoa verrattuna Microsoftin officeen.
Applen helppous kärsi tilapäisen tappion Microsoftin saadessa monopoliaseman. Mutta mitä tapahtuikaan? Applen helppus siirtyi kännyköhin. Tämän sai aikaan järkkymätön ihmissuhdetraumaattinen henkilö Steven Jobs. Täällä Suomessa puolestaan ei analysoitu toimintaympäristöä. Mielipiteitä kyllä esitettiin. Valtion hallinnossa jyskytetään officella päivästä päivään paremman perään ksysymättä.
Joskus tekisi mieli uskoa, että ihmissuhdejohtaminen ja office on tarkoitettu keskiluokalle.
Johtaminen voi tällä ymmärtämysmetodilla mennä metsään. Yrityksessä ollaan viihtyvinään hvvin. Millaisessa yrityksesä todella voidaan hyvin? Asialla onkin kääntöpuolensa.
Yhteisoä voi johtaa tuloksellisesti ottamatta henkilöstöä huomioon lainkaan. Tällöin johtaja tai johtoryhmä analysoi intohimoisesti yhteisön toimintaympistöä ja miten yhteisö vastaa tuotetillaan kysyntään. Tottakai johtajalalla pitää olla keinonsa lanseerata ajatuksesna toiminnaksi, muttei hänellä tässä välttämättä ihmisshdetaitoja vaadita. Tällainen johtaja ei ole minä-minä-johtaja eikä hämellä ole mielipiteitä, vaan mielipiteet tulevat yritiystoiminnan haasteista ja vaatimuksista. Näin johti Uolivi Raade Neste Oy:tä ja näin johtaa Rafael Benitez FC Napolia. Sellaiessa yrityksessä viihdytään, joka menestyy.
Apple toi linnunpönttökoneet markkinoille 1980-luvun alussa. Käyttäjäliittymä hiirineen ja vetovalikkoineen oli vallakumouksellinen ja käyttö hämmästyttävän helppoa verratuna IBM-laitteisiin. Applen ohjelma, jossa yhdistyvät saumattomasti teksinkäsittely, rakennepiirustus ja piirtäminen, on edeellekin ylivoimasisen helppoa verrattuna Microsoftin officeen.
Applen helppous kärsi tilapäisen tappion Microsoftin saadessa monopoliaseman. Mutta mitä tapahtuikaan? Applen helppus siirtyi kännyköhin. Tämän sai aikaan järkkymätön ihmissuhdetraumaattinen henkilö Steven Jobs. Täällä Suomessa puolestaan ei analysoitu toimintaympäristöä. Mielipiteitä kyllä esitettiin. Valtion hallinnossa jyskytetään officella päivästä päivään paremman perään ksysymättä.
Joskus tekisi mieli uskoa, että ihmissuhdejohtaminen ja office on tarkoitettu keskiluokalle.
Kommentit
Lähetä kommentti