Siirry pääsisältöön

2419. Tiedättäkö helvetin alla sijaitsevan paikan

     Varmaankaan kukaan ei tule ajatelleeksi sanoessaan huoneen olevan tyhjän, mitä tyhjyys perimältään tarkoittaa. Joku voi muuttaa asumaan arkikielessä tyhjään huoneeseen ilman, ettei mikään huonekalu  tai kappale ei ole esteinä.
    
On vaikeaa kuvitella avaruudessakaan olevan tyhjää paikka, sillä paikalla on ainakin jonkin näistä säteilyisä: röntgen-, magneetti-, beeta-, gamma- ja ultravioletti- sekä taustasäteilyistä ja vetovoima-aalto. Oleteaan sellaisen olevan, mutta väistämättä siinä on jotain näistä: painovoimaa,  säteilyä, värähtelyä. Se olisi yksi laji helvetistä, jos siellä olisi happea.
    
Luulisi, että avaruuteen syntyy tavalla tai toisella tyhjää, sillä se on rajaton. Avaruuden sanotaan syntyneen alkuräjähdyksestä, koska se laajenee kiihtyvällä nopeudella kaikkiin suuntiin. Siis sen kappaleet etääntyvät toisistaan eri suuntiin. Tätä kutsutaan avaruuden inflaatioksi. Avaruus harvenee.  Mutta sitä ei pystytä todistamaan, miksei yleinen vetovoima jarruta laajenemista, koska siinä kappaleet vetävät toisia puoleensa Newtonin lain mukaan.
    
Yksi varma paikka on, missä on tyhjää. Se on matematiikan tyhjä joukko, sillä siinä ei ole yhtään alkiota. Koiranleuka voi sanoa eräiden oppilaan pään olevan tyhjiä. On hauskaa, että matematiikan tyhjässä joukossa voi vallita matematiikan lait kuten kertolasku. Siinä on jotain samaa naurunalaista, kuin sotajoukko äkseeraamassa ilman sotilaita. Matematiikassa tyhjän joukon merkki on nolla ja sen päällä vino viiva ei siis pelkkä O. Nolla voidaan määritellä esimerkiksi lim1/n, jossa n on alkuluku n ja lähestyy ääretöntä. Se luetaan limes yksi per n,  lähestyy nollaa, kun n kasvaa rajatta.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *