Siirry pääsisältöön

2328. Paikalliset kiekkosatraapit ökyilevät

    On iät ja ajat ollut paikallisia ökymiehiä, jotka kuvittelevat olevansa loukata yhteisönsä arvojen mielensä mukaan.  Jopa niinkin myöhään kun 1950-luvulla maalla oli varsin yleistä, ettei köyhien ja vähän laitapuolen ihmisten lapsilla ollut aina mukava asua tilallisen lähellä. Mökkiläisten lapsilla koulumatkaan saattoi tärvääntyä aikaa tuntitolkulla, koska piti karttaa ökytalojen lähimaastossa kulkemista. Sattuipa käydä niinkin, että syvällä metsässä vastaan tullut herra käsi painua hiiteen hänen mailtaan, tai muutoin kumautettiin oksalla kulmaan.
     Näyttää siltä tämä asenne reflektoituu nykypäivään saakka. Tästä hyvänä esimerkkinä minisetrinä toimineen naisen aviopuoliso, joka kerrotaan olevan satraappi- ja jääkiekkomiehiä (https://www.is.fi/jaakiekko/art-2000006281342.html). Satraappi oli kimpaantunut pysäköintivalvojalle tämän kirjoittaessa sakkolappua niin, että on nyt syytettynä raastuvassa. Mies kiistää kaikki uhkailut ja päälle ajamisaikeet. ”Audi A7:n  450 hevosvoiman moottorista lähtee  käynnistyksestä lähtee voimakas ääni. Varmaankin valvoja oli vain tätä säikähtänyt. Todistaja todistaa toisin.
     Ei ole kuin muutama vuosikymmen kun erään omistajan Hyrylän hävittäjät ajoivat soraa Tuusulan tiellä, että rapa roiskui. Ollessa siihen aikaan koneojitustöissä, täytyi asettaa kaksi miestä vartioon molemmille suunnille, kun kalusto siirrettiin tie yli, etteivät hävittäjät pääse yllättämään.Tuusulanväylä oli hänen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *