Siirry pääsisältöön

1946. Kukaan ei kehtaa kysyä tieteeltä, miten sillä menee

     Hyvinpä hyvin, sanoisi avaruustiede ja viittaisi uusiin iäisyyksien takaisiin löydöksiinsä. Ainoastaan ja vähän nolosti painovoima panee hanttiin. Ei säieteoria riitä sitä selittämää. Kokeita ei juuri voida tehdä.
     Lääketiede nostaisi esiin henkilökohtaisen parantamisopit, joissa molekyylitasolla itse kukin voi tulevaisuudessa etsiä riskejään ja parantaa tautejaan. Tämän alan innokkaimmilla on jo 48 eri indikaattoria yötä päivää tikittämässä. Tämä siksi että perimän selvittämien tuotti vain valtavan määrän levälleen jäänyttä dataa. Se piti hylätä. Lääketiede kepittää kuitenkin taloustieteen, koska medisiinareilla on käytettävissään halvin ja tehokkain konsti, lumelääke.
     Taloustiede on muutoinkin pahassa jamassa, koska sen perusyksikkö ihminen ei käyttäydykään rationaalisesti. Hänhän hyppi asiasta ja pankista toiseen. Pankit ovat sidoksissa tosiinsa ja USA ja EKP vuoron perään iskevät uutta latia pöytään tuhansien miljardien vauhdilla. On selvää, että järjestelmää järkkyy sisältä käsin eikä ulkopuolisien iskuista. Pahin on kuitenkin bkt-käsite. Se on ikään kuin historian hämyssä jäänyt sattumalta voimaan kuvaamaan kokonaisuutta, josta puuttuu ainakin puolet: henkinen hyvinvointi ja luontotekijät.
      Kaiken lisäksi talousoppineiden tonteille ovat voimakkaasti pyrkimässä henkilökohtaisen lääketieteen tohtorit, joilla on reseptit juuri minun ja sinun vaivoihin. He perustavat yrityksiä tuottamaan pelastusta kullekin yksilöllisesti. USA:ssa tämä on jo valtavirtausta.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *