Siirry pääsisältöön

1566. Kestääkö Soinin kantti Sipilä kyydissä

     Sipilän hallitusohjelman laadinnan prosessikaavio on tähän mennessä pitänyt hyvin kutinsa. Yhteiskuntasopimuksen kierroksesta jäi vähän hapan maku, Sipilän lopetettua sen klo 21.00. Väite siitä, että sopimuksen tyssääminen olisi hyvä keppihevonen kuuden miljardin leikkauksille, on vailla katetta. Sellaisen yhteiskuntasopimuksen aikaan saaminen, jolla varmuudella voitaisiin korvata suuri osa leikkaustarpeesta, ei olisi ollut mahdollista.

     Sipilällä on hyvät mahdollisuudet onnistua työssään. Hän on kerännyt viisaan ja harkitsevan miehen olemuksellaan yhteiskuntaluottamusta jo neljä vuotta. Hänen metodinsa ainakin hetkeksi irrottautua poliittisista intresseistä prosessin avulla, voi onnistua. Mutta on varmaa, että poliittiset tulet vielä leimahtavat ennen yksityiskohtaisen suunnitelmia lukkoon lyömistä. Viimeistään silloin savu pöllähtää, kun riviltä aletaan käydä läpi leikkauksia opintotuesta maatalouden ympäristötukiin saakka.

   Se mikä on merkittävää, on leikkauslinjan valinta elvyttämisen sijasta.

     Sipilä ja moni on puhunut, että ict: llä voidaan säästää satoa miljoonia.  Tämä pitää unohtaa. Tulevalla hallituskaudella niiden nettosäästöt ovat negatiivisa. Sama koskee sotea.

    Kun mennään sen kaltaisiin säästötoimenpiteisiin kuin eläkeindeksiin kajoamiseen, perustelut pitää olla hyviä, sillä eläkkeet maksetaan eläkeyhtiöiden varoista ei valtion budjetista. Löysät puheet siitä, että näin ei syödä lasten tulevaisuutta jne ovat puuta heinää, sillä jokaisen leikkauskohteen perustelut voidaan aloitta: näin ei syödä lasten tulevaisuutta jne.

     Stubb kertoi, että hän pääsi Sipilän kanssa sopuun tunnissa ja neljässätoista minuutissa. Toivottavasti Soini ei pidä tällaista kiirettä. Voi tulla karhu vastaan, kun menee sutta pakoon



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *