1571. Valion markkina-asema ja moraalifilosofia

     Länsimaisen moraalifilosofian ainut käyttökelpoinen neuvo on tähän mennessä ollut: heitä huono ajatus pois ja ota uusi tilalle. Helsingin Sanomien äskettäisistä kirjoituksista Valion määräävän markkina-aseman tarkistamisesta koko Eurooppaa käsittäväksi ei käynyt ilmi, onko tämä hallitusneuvottelijoin ajatus se huono vai se uusi. Toivottavasti se oli se huono.

     Mainituissa kirjoituksissa tuotiin selvästi esille asiantuntijoiden käsitys markkina-alueesta. Se määräytyy tuotteen ominaisuuksien sekä tuottaja-, jalostaja-, varastointi-, kuljetus- ja kauppaketjulogistiikkojen mukaan. Se on tekninen määrittely eikä poliittinen päätös. Määräävällä markkina-alueella yritys voi eri keinoin määrätä hinnat.

     Ihminen ei ole vielä markkina-alue, mutta hän on siinä suhteessa ainut laatuinen olio, ettei häntä voi suuressa mittakaavassa ja aikaperspektiivissä suostutella lajityypilleen vahingolliseen käyttäytymiseen. Addiktiot ja hurmosliikkeet ovat eri juttuja. Emme käyttäydy yleensä kuin kuuluisa sopulilauma, vaan suojelemme lajiamme.

     Joskus kuitenkin tulee mieleen, ovatko elintarvikkeita tutkivat ja niistä suosituksia antavat tahot saaneet suomalaiset suostumaan syömään joka päiväisenä ravintonaan lajityypille epäterveellistä ruokaa.

     Tässä on turhaa viitata yleisempään faktaan, että pitkällä aikavälillä liha- ja maitotuotteiden volyymin kasvu johtaa pahoihin ilmasto-ongelmiin ja eriarvoisuuteen köyhien kanssa. Mitä silloin tehdään kun kaikki raivokkaasti halutavat syödä lihaa ja juustoja?