Toivottu stressi ei tapa kuin joskus äärilajiharrastuksissa,
jossa se on ennen kaikkea mielentila. Sen sijaan krooninen stressi ei ole mielentila,
vaan usein hyvin tuhoisaa. Se rasittaa elimistöä monella tavalla. Lyhyt aikainen stressi, jossa moottori voi käydä
kuuma pitkäänkin, ei ole hengen vaarillista. Se on enemmänkin temperamenttikysymys.
Hierakkisissa ja käskyvaltaan sekä arvojärjestykseen perustuvissa
organisaatioissa on havaittu ylhäältä alas meneviä häirintäketjuja, joissa ylempi
kiusaa alempaa (Sapolsky, Fellowsip). Niissä yhteisöissä, jossa henkilö voi vapaasti
kontrolloida ja säädellä käytöstään ja toimintaansa, stressitaso alhainen.
Stressiä aiheuttavia pahoja hierakkinoita esiintyy muuallakin
kuin hallinto-organisaatoissa, kuten perheessä, koulussa, asuin ympäristössä, sota-alueilla.
Niissä pitää olla jatkuvasti varuillaan. On todettu, että jo sikiövaiheessa
lapsen aivot voi altistua äidin entsyymeistä stressitekijöille.
Ympäristöstä tuleva jatkuva stressitila näkyy aivojen
hippokampuksessa hermoratojen muutoksina ja dopamiinitason laskuna sekä kromosomien
telomeerien päiden rispaantumisina. Nämä puolestaan saattavat johtaa verisuonten
kalkkeutumiseen, immuunijärjestelmän heikkenemiseen, verenpaineeseen,
keskivartalolihavuuteen, sydänkohtauksiin.
Tässä yhteydessä on merkittävää, että jos ylempi taho
jatkuvasti aliarovoi tai peräti nöyryyttää sosiaalisesti alempaa, pahan kierre
vain lisääntyy. Tällöin tuloksena voi olla myös se, että alemman tason
henkilöiden muistihäiriöt lisääntyvät ja oppimiskyky laskee.
Itse aiheutettu stressi johtuu tunnetusti siitä, että pitää
päteä monessa asiassa yhtä aikaa ja tehdä samanaikaisesti lukuisa tehtäviä.
Jokainen tietää lääkkeen tämän kierteen katkaisemiseen
Organisaastoissa ja sosiaalisissa rakenteissa lääkkeenä
stressin vähentämiseen ovat välittäminen, yhteistyö, auttaminen, empatia ja oman elämän
hallinnan tunne. Organisaatio saa näin myös lisää tehoa.
Kommentit
Lähetä kommentti