Siirry pääsisältöön


1137. Päivän HS:n H. Saavalaisen artikkeli tuulivoimalan melusta – tuulesta temmattu

     Artikkeli on pääsivun siinä osassa, jonka kirjoituksia kirjoittaja perustelee milloin mihin perustuen. Tänään oli poikkeus, sillä Heli Saavalisen artikkeli ei perustunut mihinkään.

     Melu ei ole tunneasia. Sen tasoa voidaan  mitata. Jossain määrin eri ihmiset saattavat kokea melun eri tavalla. Joka tapauksessa mentäessä tarpeeksi korkealle desibelitasolle kaikki kärsivät melusta. Niin ei ole esimerkiksi tunteisiin vetoava taide. Olkoot taulu,  kuinka taiteellinen tahansa, taju ei mene. Kovassa melussa näin käy.

     Amerikkalaisilla insinööritutkijoilla 1960-luvulla oli lentokenttien meluarvioinneissaan tapana panna melu yksilöllisen kokemuksen piikkiin. Finavian lupahakemuksissa käytettiin vielä 1990-luvulla saamaa argumentointia. Jos joku kärsi melusta, se oli suurelta heidän psyykeen vika. Saavalainen käyttää artikkelissaan samaa korttia ja tuulivoimayhdistyksen kyselyjä.

     Tämä kysely on saama tasoa, kun Finavialta kysytään lentomelun haitoista. Niitä ei kuulemma paljon ole ja eri yksilöt kokevat melun eri tavalla.

     On erikoista, että Finavian kestitsemät lentomelualueen omakotitaloyhdistykset eivät kerro kannanotoissaan lentomelusta mitään.

     Saamaa suuntaan ollaan menossa tuulivoimalamelussa. Kun terveystutkimus Helsinki-Vantaa lentokentän lentomelualueiden asukkaiden kuolleisuudesta ja sairauksista verrokkialueeseen verrattuna saadaan, osa totuudesta paljastuu.

     Ongelmana kuitenkin näyttää olevan, että luvatusta tutkimuksesta ei kuulu mitään.
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *