Siirry pääsisältöön

1134. Maakuntien itsehallintoa kilo kaupalla

     Päivän HS:n pääkirjoitussivulla on Sami Moision ajatuksia herättävä artikkeli alueellisesta itsehallinnosta. Tätä hän perustelee OECD-maiden ja Ruotsin esimerkeillä ja Suomessa viime vuosina tapahtuneella keskushallinnon otteen vahvistumisella.

     Hän ei esitä mitään konkreettista mallia eikä minkään jo olemassa olevien alueorganisaatioiden lakkauttamista. Hän ei pidä uusia sote-alueita riittävän alueellisina eikä demokraattisina  itsehallinnollisina yksikköinä.

     Maassamme on jo nyt 18 maakuntien liittoa, joiden vastuulla on aluekehitys, kaavoitus ja kansainvälinen toiminta. Henkilömäärä on noin 1500.

     Keskusjohtoisuus on kasvamassa. Ollaan muodostamassa vahvaa pääministerin kansliassa toimivaa ja vaikuttavaa hyvin resursoitua asiantuntijayksikköä. Tätä on aina perään kuulutettu. Tulevat sote-alueet ovat viime kädessä valtion ohjauksessa. Kunnilta viedään valtaa. Ministeriöt ohjaavat suoraan elyjä (vanhoja piirihallintoyksiköitä). Lääninhallituksia ei enää ole.

     Paineita alueellisten edustuksellisien alueyksiköiden perustamiseen siis. Vaasan seudulle kaavaillaan seudullisen aluehallinnon perustamista, jota ohjaisi vaaleilla valittu elin. Sillä olisi oma budjettinsa. Tehtävinä olisivat aluekehitys, yhteisöllisyyden lisääminen ja monipuolistaminen ja jonkin asteinen palvelutuotanto.

     Moision näkemykset liikkuvat yleisellä tasolla. Hyvä näin, sillä ei ole tarpeen lukkiutua mihinkään konkreettiseen malliin. Yliopistoihmisiä on usein moitittu siitä, etteivät he osallistu ja tuo näkemyksiään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Moision kirjoitus on siksikin ajan kohtainen. Ajan kohtaisuutta lisää myös se, että maakunnissa on patoutuneita paineita murtaa demokraattisin keinoin keskusjohtoisuuden eri haaroja. Lähestyvät vaalit vain kiihdyttävät teemasta keskustelua.


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *