1060. Moikkakansa budjetin kimpussa

     Totuuteen sisältyy aina pieni annos katkeruutta. Stubin kasvoilla tätä ei loistanut elisessä  A-astudiossa. Elämässä tulee myös hetkiä, että kohta tietää, mitä alkaa tapahtua. Tähänkään viittavasta ei ollut merkkejä Stubbin kehonkielessä.

     Pääministeri Stubb antoi rohkaisevia ja selkeitä lausuntoja eilisiltana Suomen taloudesta ja yleisestä ilmapiiristä.  – Valtio ei luo uusia tyopaikkoja,  yritystoiminnan pitää elpyä, innovatiivisuutta pitää lisätä ja ennen kaikkea rakenteelliset uudistukset pitää toteuttaa. Meidän pitää olla avoimempia.

     Toimittaja: Eikö rakenteelliset uudistukset merkitse leikkauksia? – Ei, on liian yksinkertaista ajatella näin.

     Valtiovarainministeriön sisäisessä budjetiriiheessä Rinteen mukaan valtion velan kasvu piti puolittaman. Nyt molemmat miniserit myöntävät tavoitteen mahdottomuuden. Mitään konkreettista kummankaan ministerin salkusta ei näytä nousevan umpikujan purkamisen pöydälle. Remontti Oy tilanteen parantamiseksi on lähes utopiaa ja monen kaupungin karttaama ajatus. 800 miljardin yhteisöveron etu yrityksille ei näytä luovan kasvua eikä uusia työpaikkoja. Yritysten innovaatioita ei voi köydellä työntää.

     Jäljelle jää kuuluisat rakenteelliset uudistukset: eläkeikärajan nostaminen, kuntien tehtävien karsiminen, sote-uudistus, kuntauudistus ja tuottavuuden nostaminen ovat lähes 0-pisteessä. Ennen vaaleja ei näissä asioissa tapahdu mitään.

     Hallitus luulee pelaavansa shakkia, kun se tammia. Laiturin päähän jää vain lisävelanotto. Se ei ole lainkaan hullumpi ratkaisu. EKP rahoittaa sellaisella vauhdilla suurpankkeja ja välillisesti valtiota, että lopputuloksena on kunkin euro-maan hiiren harmaa pikkuhiljainen käpristyminen murtuneisiin mahdollisuuksiinsa.