Temmes oli ollut valtionhallinnon ensimmäisessä, viikon kestävässä laskentatoimen seminaarissa ja piti välttämättömänä osallistumistani seuraavaan seminaariin. Siellä laskettiin ahkerasti avaruushallitusviraston suoritteita, tehtiin tulosbudjetteja ja suunniteltiin raportteja. Valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristön Raili Knuuttilan kunnianhimoisella operaatioanalyysillä taottiin oppilaiden päihin, miten tietokoneella voitiin laatia erilasia vaihtoehtolaskelmia. Käsitykseni laskentatoimesta poikkesivat valtaosaltaan muiden seminaarilaisten ajatuksista, minkä toin myös esille. Omatekoinen ajatuskulkuni perustui ilmeisesti tietämättömyyteen ja väärinkäsityksiin, mutta se herätti huomiota, ja väittelyni valtiovarainministeriön edustajan kanssa sai hilpeää hyväksyntää ja lisäsi kyseenalaista mainettani. Seminaarin jälkeen Temmes kutsui minut huoneeseensa tiedustellen ja hillitysti sisäänpäin hymyillen seminaarin antia ja sanoi lopuksi, että Toivasen ja minun piti lähteä koulutuskiertueelle vesipiireihin.

Menimme ensin Kuopioon piiriin. Sen päällikkö oli kuulemma niin häijy mies, että oli ajanut toimialapäällikkönsä istumaan entiseen navettaan. Meillä oli mukana oma yliolanheitin, koska niitä ei juuri piireissä ollut. Olimme käärineet piirtoheittimen viltin sisään, sillä jos sen lamppu särkysi, olisimme pulassa. Tilaisuus pidettiin ravintolassa piiripäällikön vaatiessa juomaan olutta pullo kaupalla luennon väliajalla. Tästä kuitenkin kieltäydyimme, mistä hän suuttui ja poistui paikalta. Iskostin Reiskan kanssa kuulijoiden päihin, mikä oli kustannuksen ja menon ero, mikä ero oli tulo- ja menoarviolla ja kustannusbudjetilla, miksi tositteet piti koodata, mihin tarvitaan tilipuitteita. Reino käytäntöjen tuntijana oli suuri apu tässä savotassa ja loi uskottavuutta puheillemme. Jatkuu