Tämä jälkeen ihmettelin monta viikkoa
kollegoitteni pöydillä lojuvia mustia kansioita, joiden etukannen valkoiselle tarralle
oli kirjoitettu koristekirjaimin
omistajan nimi. En uskaltanut kysyä, mitä nämä salaperäiset yönmustat kansiot olivat.
Vähitellen sain selville, että niiden välissä lähetettiin papereita Koojiin allekirjoitettavaksi.
Siksi pyysin nimitekstejä taituroinutta rakennusmestaria tekemään kansion myös itselleni,
mutta tämä vastasi harmaata päätään pudistaen muiden kiireiden painavan päälle.
Tekstasin itse oman nimeni kansioon, mutta siitä ei tullut mitään kartanpiirtäjän
mestarinäytettä. Se sai aikaan ihmetystä ja epäilyjä, että esittelyni tyssäisivät
harakanvarpaineen Koojiin pöydälle. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan asiat luistivat
Koojiin ja minun välillä hyvin.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti