3898. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Hollannin burkakieltoon julkisilla paikoilla otti kantaa myös 2.8 perjantain Jälkiviisaat ohjelma. Matti Apunen ja Jan Eerola kannattivat sitä ja  Maryan Abdulkarim  suhtautui kielteisesti asiaan (https://arenan.yle.fi/1-50246300).  Helsingin Sanomat  uutisoi aiheesta journalistisesti (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006191353.html). Aihe on ollut muuallakin mediassa laajasti esillä.

     Kieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa  burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua.
     Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.
    Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla paikoilla, niin kanssamatkustaja tuskin voi vedota siihen, että ota burka pois, koska en pysty tulkitsemaan teidän mimiikkaanne.
     Suhtautumisessa burkakieltoon auttaa tervejärki, ja sitä meillä jokaisella on niin paljon, ettei kukaan halua sitä lisää itselle.