Siirry pääsisältöön

3878. Odotettavissa oleva skandaalin käry

Poliittiset virkanimitykset ovat jyllänneet vuosikymmeniä jokaisen hallituksen työlistalla niin kauan, että niistä on huuhtoutunut korruption leima hyvin ohueksi lähes huomaamattomaksi pikantiksi juonteeksi. Olkoon hallitus kokoonpanoltaan mikä tahansa, se tekee niitä.  Sivullinen pitää niitä aina kyseenalaisina jopo häviöttöminä, mutta ei niitä kannata niitata seinään häpeäpaalujen lisäkoristeiksi, vaan niistä löytyy myös ei nyt perustelulta, mutta ymmärrettäviä motiiveja. Näillä on kyllä rajansa. Jos on tasavertaisia hakijoita, ei ole suuri synti, jos valinta osuus poliittiseen henkilöön. Tällöin kuitenkin ehdoton edellytys on, että nimitettävä on pätevä, ei siis välttämättä pätevin, koska se on joissain tapauksissa maksuasia. Jos on olemassa laajasti hyväksytty näkemys, että kirkkaasti pätevien jätetiin rannalle, tämä herättää melkoista ja ansaittua moitittavuutta. Jos hallitukset menettelevät näin jatkuvasti, kansalaisten luottamus poliitikkoihin laskee ja saattaa seura hallintoa kohtaan moraalikatoa.

On myös ikävää, että hallituksen vaihtuessa ministeri viime töinään nimittää poliittisen sihteerissä virkaan.

Yksi kansan silmissä moitittava nimitys on, jos virkaan nimitetään ilman ala työkokokemusta oleva henkilö. Näin näyttä tapahtuneen Satosen tapauksessa. On ehkä vaikeaa kuvitella, miltä tuntuu henkilöstä, kun hänet omasta ja monen muunkin mielestä, ohitetaan ”selvässä” tapauksessa. Itse koin, että minut ohitettiin ammoin sitten asuntohallituksen ylijohtaja nimityksessä. Silloin se tuntui pahalta, nyt se lähinnä on vain kuriositeetti. Kaiken kaikkiaan olisi kaikille osapuolille hyvä, jos pätevyys aina ratkaisisi. Tähän ei päästä milloinkaan, sillä poliittiset puolueet metsästävät korkeiden virkkamisten nimittämismahdollisuuksia omien luuloteltujen intressien takia. Tällainen intressiodottelu ei heikennä hallinnon tehokkuutta, sillä lähes aina loppujen lopuksi tulee nimitetyksi riittävän pätevä.

     

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *