Siirry pääsisältöön

2075. Jääkiekko on roskaa jalkapalloon verrattuna

Jääkiekko on kahden tason peli ja jalkapallo kolmen. Siksi jalkapallossa pallo on ilmassa suurimman osan ajasta. Pitkät syötöt jalkapallossa ovat oleellinen osa peliä ja niinpä syöttö tekniikka ja syötön vastaanotto teknisinä suorituksina korostuvat ja vaativat erityisosaamista, mitä jääkiekossa jää vähemmälle. Kolmas ulottuvuus lisää jalkapallossa taktisen ja myös strategisen osaamisen merkitytä, mitä kentän koko korostaa entisestään. Jalkapallossa syöttö suuntia on enemmän. Ns. triplauksilla (relpay) vastustajan harhauttaminen kuljettamalla on suurempi merkitys jalkapallossa. Tämä johtuu jalka kosketuksesta pelivälineeseen maila kosketuksen sijaan ja kolmannesta ulottuvuudesta. Myös pallomainen suhteellisen kevyt peliväline suosii harhautuksia. Pääpeli tuo lisä elementin jalkapallon, mitä jääkiekossa ei luonnollisestikaan ei ole. Jalkapalossa varinkin kovassa tempossa pelivälineen hallinta pelaajan oman kehon kassa on vaativaa. Maalilaukauksissa jalkapallossa on jääkiekkoa useampia variaatiota.   Jääkiekko on jalkapalloa nopeampi areena pienuuden, luistelunopeuden ja pelivälineen nopeuden ansioista. Kontaktipeli tuo jääkiekkoon pelivälineen riistoja ja vastustajan tilanteesta pois sulkemista, mitä jalkapallossa ei ole. Se kumpi peli on toistaan strategisempi, on vaikeaa sanoa. Ehkä kentän koko ja kolmas ulottuvuus tekevät jalkapallosta strategisemman. Joku voi sanoa, että jääkiekko on yksinkertainen peli. Sitä se ei ole, koska pelivälineen ja pelaajien liikenopeus on moninkertainen verrattuna jalkapalloon. Se kumpi peli on viihdyttävämpää makukysymys. Kumpikin ovat viihdyttävää katsottavaa. Harrastaja määrät ovat huono indikaattori keromaan pelien paremmuudesta, suosiosta kylläkin. Yksi merkki, indikaatio jalkapallon vaativuudessa on se, että jääkiekon tähtiä on pilvin pimein, mutta jalkapallossa on vain ani harva on todellinen tähti (Pele).

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *