2808. Todennäköisyyslaskennan mukaan ainakin yksi suuri kriisi tapahtuu

Ylen A-studiossa Suomen sotilaspolittiisen aseman arvioitiin Ukrainan tilanteen eskaloituessa muuttuvan niin, että maamme liittyy Natoon. Pisto E.J. Penttilän monimutkainen päättelyketju sai toisten jäsenten päät nyökkäilemään. Penttilän sanoman ydin oli, että  Ukrainan kriisin huipentuessa, maaltamme kysytään, kumpaan leiriin kuulumme.

Epäselväksi jäi oleellinen seikka, kuka kysyy. Vaikka kysyjä olisi Yhdysvallat, mikä estää meitä veisaamasta vanhan virren liittoutumattomuudestamme. Penttilän ja kumppaneiden mukaan tämä on vanhanaikainen näkemys, sillä eri paikoissa maapalloa samanaikaiset kriisiytymiset vaativat heti valitsemaan puolensa. Taiwan, Etelä-Ossetia, Afganistan, Iran, Israel, Malesia, Intia ovat kriisi uhkien varjostamia. Joissain näitä voi nopeasti roihahtaa.

On myönnettävä, että monen maan samanaikaisen kriisi uhan olosuhteissa todennäköisyys yhdelle kriisille on melko suuri. Todennäköisyyttä lisää huomattavasti se, että kriisit ilmeisesti ovat toisistaan riippuvaisia. Oletetaan, että yhden kriisin todennäköisyys, kun kriisit olisivat toisistaan riippumattomia, on 20 prosenttia eli 0,2. Silloin todennäköisyys, että vähintään yksi kriisi neljästä tapahtuu ei ole 4 x 0.2, vaan 1-0,8, jossa 0,8 on korotettu neljänteen potenssiin. Silloin toisistaan rippumattominen yhden kriisin tapahtumisen todennäköisyys 0,59 eli kahakka tapahtuu todennäköisemmin, kuin ei tapahdu. Täytyy muistaa, että oletuksena on, että kriist ovat toisistaan rippumattomia, mikä ei vastaa todellisuutta. Toisin sanoen kriisin taphtuminen on hvyin todennäköistä.