2813. On hetkiä, jollin suuravalta johtaja on poissa tolaltaan

Yksi tällainen hetki koitti Stalinille, kun Hitler hyökkäsi Neuvostoliitoon kesäkuun 24. päivänä 1941 vastoin maiden välitä hyökkäämättömyyssopimusta. Vielä samana päivänä Neuvostoliitosta tuli juna täynnä viljaa Saksaan tullivirkailijoiden tervetiessä asianmukaisella tavalla toisiaan. Saksan panssari hyökkäysten ensipäivinä kukaan Neuvostoliiton kenraaleista ei uskaltanut kertoa asiaa Stalinille. Lopulta Stalinin uskoessa hyökkäyksen vyörymiseen, hän lamaantui viikoksi eristäytyen huoneeseensa. Näin Hitlerin joukot pääsisivät etenemään ilman vastustusta satoja kilometrejä aroilla.

Toinen yllätyksen päivä sattui Pearl Harborin Havaijin saarella joulukuun 7.päivänä 1941. Japanilaiset olivat hivuttaneet suuren tukialuksen lentokoneen toimita säteen sisälle. Tukialuksen suojissa oli yli 300 japanilaisten kevyttä syöksypommittajaa. Yhdysvaltalaisten menetykset olivat 2500 kaatunutta ja 3000 haavoittunutta sekä muutama sota-alus. Järeimmät alukset olivat hyökkäyspäivänä merellä. Presidentti Rooseveltiä oli vaikeaa saada toimintakuntoon. Hän oli jo silloin sairauden rastittama.  Roosevelt terästyi pitäen siihen parhaan puheensa, jossa on hän vannoi kostoa ja lupauksen  liittyä liittotutuneiden riveihin sekä käynnistää valtavan asetuotanto-ohjelman.

Winston Churchill käydessä katselemassa Hitlerin Ranskan rannikolta laukaistujen V1 ja V2 ballististen ohjuspommien tuhoja, hän tärisi raivosta. Syytä olikin. V2 ohjuspommit syöksyivät ensin äänettä sitten ulisten Lontooseen ja lähellä oleviin pikku kaupunkeihin. Myöhemmin Hitlerin hyökätessä Neuvostoliittoon hän lamaantui, mutta vain hetkeksi, ei viikoksi kuten Stalin.

Suomen Kekkosellakin oli omat hetkensä. Yksi mieleen painuvimmista on. kun hän yritti kiivetä palmupuuhun omin neuvoin.