Siirry pääsisältöön

3167. Historioitsija Teemu Keskisarja murhatutkijana ja Kyllikki Saari

Teemu Keskisarja floppaa uusimmassa sarjassaan ”Vanhoja selvittämättömiä henkirikoksia”. Alkuesittelyssä hän poseeraa toisessa avioliitostaan saadun pienokaisen kanssa, mikä antaa oudon mielleyhtymän murhiin ja yleensä pienokaisen elämän taipaleeseen. Poseeraten hän myös kertoo kirjoittavansa kuutta kirjaa yhtä aikaa ja muutaman novellin kuukaudessa. Kirjoittamisen tehdasmaisuutta kuvaa hänen kaksi apulaistaan, joista toinen avaa kirjan sivun ja toinen työntää sen Teemun allekirjoitettavaksi jonottajalle. Tällainen tutkimus- ja kirjoitusmäärä vaati älykkyyttä, jota Teemulla on ja myös ahkeruutta, jota myös mieltä löytyy. Teemu on hankkinut itselleen hyvä bisneksen, jota harva odotti vasta 30-vuotiaana yliopistoon päässeeltä. Kaikki tunnustus ja kunnia Teemulle sankarikirjoittamisesta ja menestystä bisnekseen. Tietenkin voidaan kysyä, ketä/keitä tämä palvelee, mutta kun bisneksestä on kyse, kysymykseen ei tarvitse aina vastata.

Hieman arveluttavaa on Teemun pyrkimys selvittää mainittuja murhatöitä ja osoittaa syyllinen. Toki tämän perustaksi hän ryhmineen lukee vanhoja murha-asiakirjoja ja myös haastattelee asiaan tavalla tai toisella liittyviä aikalaisia. Viranomaisia saa arvostella mutta, miltä mahtaa tuntua niistä, jotka ovat täysin syyttömiä, mutta sukulaisia Teemun epäillyille henkilöille.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *