Siirry pääsisältöön

3167. Historioitsija Teemu Keskisarja murhatutkijana ja Kyllikki Saari

Teemu Keskisarja floppaa uusimmassa sarjassaan ”Vanhoja selvittämättömiä henkirikoksia”. Alkuesittelyssä hän poseeraa toisessa avioliitostaan saadun pienokaisen kanssa, mikä antaa oudon mielleyhtymän murhiin ja yleensä pienokaisen elämän taipaleeseen. Poseeraten hän myös kertoo kirjoittavansa kuutta kirjaa yhtä aikaa ja muutaman novellin kuukaudessa. Kirjoittamisen tehdasmaisuutta kuvaa hänen kaksi apulaistaan, joista toinen avaa kirjan sivun ja toinen työntää sen Teemun allekirjoitettavaksi jonottajalle. Tällainen tutkimus- ja kirjoitusmäärä vaati älykkyyttä, jota Teemulla on ja myös ahkeruutta, jota myös mieltä löytyy. Teemu on hankkinut itselleen hyvä bisneksen, jota harva odotti vasta 30-vuotiaana yliopistoon päässeeltä. Kaikki tunnustus ja kunnia Teemulle sankarikirjoittamisesta ja menestystä bisnekseen. Tietenkin voidaan kysyä, ketä/keitä tämä palvelee, mutta kun bisneksestä on kyse, kysymykseen ei tarvitse aina vastata.

Hieman arveluttavaa on Teemun pyrkimys selvittää mainittuja murhatöitä ja osoittaa syyllinen. Toki tämän perustaksi hän ryhmineen lukee vanhoja murha-asiakirjoja ja myös haastattelee asiaan tavalla tai toisella liittyviä aikalaisia. Viranomaisia saa arvostella mutta, miltä mahtaa tuntua niistä, jotka ovat täysin syyttömiä, mutta sukulaisia Teemun epäillyille henkilöille.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *