Teemu Keskisarja floppaa uusimmassa sarjassaan ”Vanhoja selvittämättömiä henkirikoksia”. Alkuesittelyssä hän poseeraa toisessa avioliitostaan saadun pienokaisen kanssa, mikä antaa oudon mielleyhtymän murhiin ja yleensä pienokaisen elämän taipaleeseen. Poseeraten hän myös kertoo kirjoittavansa kuutta kirjaa yhtä aikaa ja muutaman novellin kuukaudessa. Kirjoittamisen tehdasmaisuutta kuvaa hänen kaksi apulaistaan, joista toinen avaa kirjan sivun ja toinen työntää sen Teemun allekirjoitettavaksi jonottajalle. Tällainen tutkimus- ja kirjoitusmäärä vaati älykkyyttä, jota Teemulla on ja myös ahkeruutta, jota myös mieltä löytyy. Teemu on hankkinut itselleen hyvä bisneksen, jota harva odotti vasta 30-vuotiaana yliopistoon päässeeltä. Kaikki tunnustus ja kunnia Teemulle sankarikirjoittamisesta ja menestystä bisnekseen. Tietenkin voidaan kysyä, ketä/keitä tämä palvelee, mutta kun bisneksestä on kyse, kysymykseen ei tarvitse aina vastata.
Hieman arveluttavaa
on Teemun pyrkimys selvittää mainittuja murhatöitä ja osoittaa syyllinen. Toki tämän
perustaksi hän ryhmineen lukee vanhoja murha-asiakirjoja ja myös haastattelee asiaan
tavalla tai toisella liittyviä aikalaisia. Viranomaisia saa arvostella mutta,
miltä mahtaa tuntua niistä, jotka ovat täysin syyttömiä, mutta sukulaisia Teemun
epäillyille henkilöille.
Kommentit
Lähetä kommentti