Siirry pääsisältöön

2267. Instituutioiden ja puolueiden välinen korruptio Suomessa ja USA:ssa

     Yhtäkkiä ajatellen instituutioiden ja puolueiden välistä  korruptiota ei pitäisi Suomessa voida olla olemassakaan, koska jos mikä niin instituutiot ovat muodostettu nimenomaan estämään korruptiota.

Esimerkki Yhdysvalloista valaisee asiaa. USA:ssa on 2,5 miljoona vankia ja sen pyörittämiseen kuluu 250 miljardia dollaria. Sen ylläpitoon on kytkeytyneet mitä erilaisimmat yritykset kuten siivous-, vartiointi-, pesula-, huolto-, henkilöstö-, ja kiinteistöfirmat. Asiakkaita sinne tuottavat poliisi, syyttäjä, tuomioistuimet ja ehdonalisvalvojat. Leimallista on, että 70 prosenttia vangeista on ei-valkoisia ja että vanki joutuu maksamaan joka käänteissä, jos asia ei kuulu rangaistuksen ytimeen. Siis ylihinnat puheluista, kanttiinitarvikkeista ja jopa omasta ehdonalaisvalvonnastaan valvojalleen.
      Vankilat ovat tupaten täynnä vankimäärän kasvaessa jatkuvasti uusien tulokkaiden ja suuren uusimisprosentin 70 takia. Tämä maanalainen rulianssi pyörii kätköissään, eikä mikään tai kukaan päätöksenkykyinen tahoa puutu toimintaan saatikka, että suuri yleisö oli tietoinen siitä. Poliisit pidättävät tekosyillä yhä herkemmin mustia miehiä, syyttäjät määräävät suuria takuita ja poliisit ja ehdonalaisten valvojat käräyttävät valvottavia pienistäkin rikkeistä.
     Yllä olevassa institutionaalinen korruptio on siinä, että viranomaiset omilla ja resursseillaan ja omavaltaisella vallallaan tuottavat kiihtyvästi kasvuainesta yksityisille yrityksille.
     Maakuntien ja valinnan vapauden poliittinen kunnianhimoinen kytkös on yllä esitetyn kanssa lähes analoginen. Operaattorina on julkinen valta ja sen resurssit ja edun saajia ovat kummankin puolueen kannattajaryhmät. Epäiltyä korruptiota osoittaa se, että kokoomukselle on elinehto valinnan vapaus ja keskustalle koko maaseudun kattava puolueen hallitsema maakuntakoneisto sekä se, että näitä suunnitellessa perustuslaki heiluu mennen tullen.    


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *