Siirry pääsisältöön

3787. Ylen Perjantai ohjelman vetäjä piste kätensä kompostiin

Helsingin Sanomissa on vuosi kymmenet ollut ihailua, suuttumista, kannanottoja, keskusteluja ja joskus jopa raivoaa herättävä pilapiirros. Niistä on keskusteltu työpaikoilla, kouluissa opettajan huoneissa, pubi-illoissa, kodin pöydissä ja ties missä. 60 vuoden ajan lehden tilaajana ja aktiivisena lukijana ei voi olla vertaamatta taiteilija Karin ja nykyisen taiteilija Rannan piirrostaide-esityksiä mainitussa lehdessä.

Karilla oli kyky nähdä piirroksessaan kuvaama tilanne suurina linjoina ja yleistyksinä kuitenkin niin, että muutamilla taiteellisilla tussin vedoilla piirroksesta syntyi jonkin yhteiskunnallisti merkittävän ilmiön tai ongelman auki reväisty naseva pelkistys. Silti kuvan katsojaan luoma tunne ja kuvan tulkinta oli karuudessaan ja iskevyydessään joskus järkyttävän ilmaisuvoimainen.

Ranta on taitava taiteilija ja oman koulukuntansa etevä pilapiirtäjä. Ei voi kuitenkaan välttyä ajatukselta, että hän ei ole vielä kypsynyt tällä taiteen saralla käyttämän parhaalla mahdollisella tavalla kykyjään. Usein saa vaikutelman, että hän liian suoraan osoittaa piirroksellaan, mistä on kyse, ja tästä taas seuraa, että piirros on usein liian selittävä aivan, kuin katsoja ei muuten ymmärtäisi sen sanomaa. Mutta hän on nuori mies, ja aika opettaa, miten piirros saadaan ilmentämään muutamilla pelkistetyillä vedoilla kuvattavan ilmiön tajuntaan iskevät rajat ja ilmiö riisuttuna niin, että tämä tekee piirroksesta yhdellä vilkauksella puoleensa vetävän ja silmälle ja aivoille nautinnollisen iskukuvan.

Lopuksi voidaan kysyä, miten pilapiirroksilla voi rikastua. Se on turhaa, koska kukaan ei pajasta koskaan lopullista rikastumisreseptiään.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *