Lapsiasiainvaltuutettu lähtee jo aamusta partioimaan Sörkän katuja. Innostuksen hän on saanut tähän Töölön ratikkapysäkin tapahtumista 23.11. jolloin hän kevyellä kädellä kyykytti kantasuomalaista äitiä tämän yrittäessä vetää kiinni lapsen haalarin vetoketjun. Valtuutettu ottaa mukaansa pesäpallomailan kaltaisen kangasmailan, jolla hän harkittuaan aina tapauskohtaisesti asiaa, tulisi löylyttämään kaikkia kohtaamiaan äitejä, elleivät he kumara häntä tai poistu ennen tapaamista vasemmalle kohti siellä olevaa poliittista liittoa. Ohi kulkevia 80 kymppisillä rollaattori herroilta ja satunnaisilta kulkukauppiailta hän vaatii kulkulupaa tehdäkseen tilaa lastenvaunuja työntäville isoäideille. Samalla hän käy Eino Leinon patsaalla tarkistamassa, onko runoilijan kädessä vielä tallessa kolikko, jonka taiteilija siihen aikoinaan piilotti. Jos ei ole, hän kääntyy hovioikeuden puoleen vaatien Korkeimman Oikeiden päätöstä patsaan korvaamista omalla valtuutettu patsaalla, ei hän arvonsa nostamiseksi, vaan yleisen maailmantilan parantamiseksi. Wärtsilän tehdas Etelä Satamassa takoo jo vimmatusti patsasta hänelle. Jos se ei kuvaa hänen humaanista luonnettaan ja hänen rahan ahneuttaan, mistä on julkisuudessa on vähätelty ja annettu liian vaatimaton kuva, hän pyyttä kaupungilta häädön naapurissa asuvalle häntä vainoavalle TEM:n ylitarkastajalle. Toinen vaihtoehto on, hän pyyttä siirtoa Pelastusarmeijan ylimmäksi johtajaksi, jonka toimenkuvan hän tulee selvittään.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti