2508. EU-parlamentaarikko Heinäluoma kavahti Marinin johtoa presidenttipelissä

Suomen poliittinen kenttä kavahti ja kansa huokasi kuullessaan mielipidemittauksesta Marinin olevan suosituin ehdokas Suomen seuraavaksi presidentiksi. Ensimmäisinä reaktioina kansalaisilla voi olla, kuinka nuori ja kokematon hän on. Saattaa joku hönkäistä, että on myös nätti, mitä ilmaisua tässä tulevassa mittelössä ei sovi käyttää argumenttina puolesta eikä vastaan.
Tunnettua on, että kokemattomuus tietenkin korjautuu ei iän mukana köllöttelemällä vaan uusien haasteiden nujertamisella. Marinin valtteja ovat virheiden myöntäminen ja ulosanti sekä pistävän kirkas argumentointi, joka parhaimmillaan on kuin looginen todistuslause aasta exän ratkaisuun. Ehkä suurin valtti toiseen pääehdokkaaseen Olli Rehnin verrattuna on selkeä ja johdonmukainen retorisesti vetävä ad-hoc typpinen selonteko, miten jonkin asian tila on ja miten ja millä keinoilla siinä tulisi toimia.
Tosiasia on, että nuoriso on ottanut sosiaalisen median kautta itselleen poliittista valtaa, joka on aiemmin laskettu kuuluvan vanhemmalle ja kokeneemmalle sukupolvelle. Tämä sataa Marinin laariin.
Marinin ongelma kuningasteillä on Heinäluoman aikoinaan puolelleen jyräämä ay-siipi ja miehen EU-parlamentaarikon ura. Tässä jyräämisessä ei sovi unohtaa katkeraa Rinnettä ja Urpilaista.
Jos Rehn ja Heinäluoma seisoisivat samassa mustavalkokuvassa, edellisen jalkapalloharrastus ja jälkimmäisen ay-pomon profiili eivät hämää nuoria äänestämään kummankaan sankaria.