Siirry pääsisältöön


2222. Johtaminen on aina vain esillä. Onko se erilaista julkisella sektorilla kuin yksityisellä

     Miksi johtaminen on aina akuutti asia? Siksi, että se on ainoa seikka, mikä ohjaa tavoitteellisesti ja yhdistää arvo- ja tunnetasolla koko organisaation saavuttamaan asetut tavoitteet.  Järjestelmät, ohjesäännöt ja käytännöt eivät tähän pysty. Asia ei muutu muuksi, vaikka tekoäly ja teknologia otettaisiin valjastettaisiin tekemään ilman ihmisen apua tuotteita asiakkaille ja markkinoille, sillä ennen pitkään ihmetellään, miksi kone takoo tarpeetonta tavaraa ympärilleen.
     Asiaa voi myös lähestyä johtamisen alkuhetkestä. Johtaminen syntyy sillä hetkellä, kun joku henkilö ”niin sanotusti nousee ylös” ja alkaa tehdä tuotetta tai tuotteita muille saadakseen niistä itselleen vastiketta. Tämä on tärkeä havainto verrattaessa toisiinsa julkisen ja yksityisen sektorin johtamisen eroja.
     Yksityissektorin johtaminen onkin kiinni konkreettisissa tuotteissa ja asiakkaissa. Se on nopeasti ja raadollisesti sitoutunut markkinahetkeen ja sen näkymiin valmistamaan tuotteita. Tämä vaatii intensiivistä johtamista.
     Julkinen sektori puolestaan on tavalla tai toisella kollektiivinen resurssijoukko sääntöineen ja miehityksineen, joka syntyy ja muotoutuu enemmän tai vähemmän vähitellen tuottamaan yhteistä hyvää. Sen Johtamisen filosofia formuloituu tämän mukaan eikä se voi milloinkaan täysin mukautua yritysjohtamiseen. Voidaan jopa kärjistää, että julkinen sektori pyörii jonkin aikaa ilman johtamista organisaation kovien elementtien varassa, kuten ohjekirjojen ja toimenkuvien. Näin ei tietenkään käytännössä ole.
     Tämä julkisen ja yksityisen johtamisen alkuhetken ero vaikuttaa sen soveltamiseen, kehittämiseen ja evoluution kaikilla aikajänteillä ja kehityskaarilla. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *