Siirry pääsisältöön

2090. Lobbauksellako kattavaa tietoa

     HS:n juttu http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005301985.html lobbauksesta oli moniulotteinen ja valaiseva. Myös epäkohtia tuotiin esille. Siinä todettiin aivan oikein, etteivät lobbaamisen epäkohdat ole lobbareiden syytä, vaan politiikkojen.
     Jutun yksi kohta jäi kuitenkin kaivelemaan: ”Lobbareiden kautta päättäjät näkevät, keitä kaikkia lakihanke koskee”.
     Näin ehkä on yleisellä tasolla, mutta miten se koskee, on toinen asia. Ne heikossa asemassa ryhmät, joiden äänestysprosentti on heikko tai nolla ja joilla ei ole varaa palkata lobbareita, eivät saa lobbareiden avulla epäkohtia päättäjien tietoon. Ainoasta media valikoivasti auttaa heitä saamaan asiansa esille.
     Voi ajatella jopa niin, että lobbarit jättävät heikossa asemassa, kuten eläkeläiset, sairaat, moniongelmaiset, työttömät, opiskelijat ja köyhyysperheet, olevien ongelmat tarkoituksella vähälle huomio lakihankeen eteenpäin menon varmentamiseksi.
     Näin ei varmaankaan käytännössä usein ole, mutta ilmiö on kuitenkin olemassa ja siitä esimerkkejä.
     Tämä on koko lobbauksen kriittinen kohta, koska lobbari joutuu valikoimaan ja suodattamaan päämiehelle antamaansa tietoa sen perusteella, miten päämies saa asiaansa parhaiten eteenpäin.
     Yhteiskuntapolitiikka on siinä mielessä ehtymätön luonnonvara, että ironia voi yhtäkkiä tulla eteen missä vain. Nyt se tulee siinä, että niiltä joilta suhteellisesti eniten leikataan, heillä on heikoimmat edunvalvontavoimavarat. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *