Siirry pääsisältöön

Tekstit



2442. Avoin yhteiskunta, sen avoimet joukot ja presidentti

     Arkisessa kielenkäytössä avoin yhteiskunta tarkoittaa yhteiskuntia, jotka omaavat kaikki demokraattisen valtion elementit. Perusta on vallan kolmijako. Se käsittä sanan- ja kokoontumisvapaudesta lähtien kansalaisten tasavertaisiin oikeuksiin ja kohteluun saakka. Avoimuutta kuvaa hyvin vapaa matkustaminen ja elinkeinon harjoittamisen vapaus.      Topologisessa avaruudessa avoimella joukolla on analogia avoimeen yhteiskuntaan. Topologisen avaruuden joukko on avoin, jos sen jokaisella yksiköllä on ympäristö, joka kuuluu tähän joukkoon.      Tämä määritelmä sopii yllättävän hyvin myös hyvin toimivaan yhteiskuntaan.   Silloin jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on vain sellaisia verkostoja, joiden jokainen jäsen kuuluu yhteiskuntaan. Tämän pitäisi näkyä myös politiikassa. Poliitikko ei saisi kuulua joukkoon, jolla on yhteiskunnan ulkopuolisia jäseniä. Tämä koskee kaikkia poliittisia toimijoita.

2441. Olkoon mottomme: elämässä askel eteen päin

     Mielikuvituksissa tai paperille kirjoitettuna luvut 1, 2, 3, 4, jne näyttävät muodostavan jatkuvan jonon. Se ei kuitenkaan ole jatkuva, sillä jatkoimmepa sitä mihin lukuun saada siinä on jatkuvasti ykkösen mittainen katkos. Sarjan tihentäminen ei auta, sillä aina on edessä katkos. Lumivyörykään ei ole yhtenäinen virta. Vasta maaginen vesi H2O muodostaa yhtenäisen virran. Kos piirretään jana, sen pisteet muodostavat jatkuvan viivan. Tämä siksi, että jos taikasauvalla janasta merkitään yksi piste, niin kaikki janan muut pisteet ovat siitä askeleen päässä. Askeleen suuruus kyllä vaihtelee, mutta aina on olemassa askel taakse- ja eteenpäin. Olkoon mottomme elämässämme askel eteen päin.      Tästä voidaan mennä hieman abstraktisempaan näkökulmaan tarkastelemalla suoran yhtälöä y= ax+b. Se on jatkuva, koska sen jokaisen pisteen ympäristössä on ainakin yksi toinen suoraan kuulua piste. Tämä on helppo todistaa vastaväitteellä väittämällä, että suoralla on pist...

2440. Kun hallinnolle annetaan kollektiivisen totuuden sävy

     HS:n vieraskynässä tänään (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006519735.html) professorit Lena Näre ja Markus Jäntti arvostelivat Suomen hallinnon tulosohjaus- ja tulosjohtamismenettelyä. Suomessa se perustuu tulostavoitteiden asettamiseen tuloneuvottelujen- ja keskustelujen avulla sekä tavoitteiden seurantaan. Se on prosessi.      Kirjoittajat sanovat ”Johto uskoo tietävänä kansalaisia ja organisaation työtekijöitä paremmin, mikä on tuloksellista toimintaa. Tulosjohtamisessa ei välttämättä luoteta työntekijöiden ammattitaitoon ja etikkaan. Mittarit mittaavat toimintaa.      Ruotsissa kehitetään luottamusperusteista julkishallintoa. Se korostaa viranomaisten yhteistyötä ja vapautta hyödyntää ammattitaitoaan yhteisiä toimintatapoja kehitettäessä. Keskiössä on kokonaisvaltainen organisaation kehittämien lyhyt jänteisten mittariperusteisen mikro manageera misen sijasta.      Kirjottajat ammentavat tekstejään paikka paikoin ...

2439. Paksua vyötäröään mittaava mies ei kestä mitään arvostelua

     Mediassa puhutaan nyt korona aikana kuntoilusta ja vanhusten liikkumisen tarpeellisuudesta. On helppo yhtyä näihin teemoihin. Vikaa on varmaankin itsessä, koska lukiessaan aiheista tulee jotenkin monimutkainen olo. Se varamakin johtuu siitä, että aihetta käsittelevissä teksteissä liikunnasta tulee mieleen raamatullinen raataminen ja pakonomainen taistelu terveytensä puolesta.      Tämä ei ole missään nimessä median vika, vaan pahan omatunnon, joka morkkaa paisunutta vyötärön mittaa. Kyllä naisen ja miehen on tämä äänetön pilkkaaja kestettävä, sillä jossain vaiheessa on jonkin sortin kehon rasittaminen aloitettava. Tässä yhteydessä ei kannata edes mainita kuntoilun tuomaa mielihyvää, sillä morkkiksessa ihminen tällä alueella ei kestä mitään.      Siispä esiin nuoruusajat, Joillekin sieltä ei löydy kuntoiluun mitään motivoivaa. No ehkäpä kuitenkin se ainainen viimeiseksi valittavaksi jääminen joukkuevkokoonpanoa valittaessa voisi aikuisiäs...

2438.Pahempaa kuin Hercule Poirotin naiskähmintä

     Joka liikkuu paljon, näkee läheltä. Tämä fraasi koski valtionhallintoa, mutta myös muita hallintoja kunnallisista yksityisiin. Seminaariruljanssin kulta-aikana 1970-luvulla tämä saavutti huippunsa. Kyse oli eri sukupuolten välisistä seksuaalisväritteisistä käyttäytymisrooleista aina intimpiin suhteisiin saakka.      Seminaarin vetäjän oli suhteellisen helppo havaita, miten parit alkoivat hahmottua tavallisin parin muodostuskeinoin katsein, hymyin, istuinpaikkaa vaihtamalla jne, Saattoi olla niinkin, että seminaarin lähtö oli parin yhteinen päätös.      Jos tuli kumppanilta torjunta, istumapaikka siirtyi kauemmaksi ja hymy sameammaksi. Kun pari istuskeli baarissa ilta myöhään ja alkoi olla yhteisiä poissaolo aamuja, vetäjä korosti kaikilla olevan samanlainen velvollisuus olla aamulla paikalla, vaikka oltiinkin metsäseudulla.      Totuuden nimissä on sanottava, ettei parileikki kovin yleistä ollut, mutta kuitenkin niin...

2437. Kirja H2O

     Tina Laitila-Kälvemarkin kirja nimi on veden kemiallinen kaava H2O. Sen perustarinana on käsitellä dissosiatiivinen personallisuushäiriöiden vaivaamia henkilöitä. Vedellä on psykiatriassa ja psykologiassa on hyvin monimuotoisesti haarautuva ja monissa väreissä kimaltelia symboliarvoja. Siihen synnytään, kastetaan, vannotaan ja haudataan. se oli antiikin Kreikassa yksi alkuaine. Kirjan Hester kokee monella tapaa veden voiman, arvaamattomuuden ja arvon. Sivupersoonat kirjailija sijoittaa erilaisiin rooleihin. Sivupersoonien päissä onkin paljon ristiriitaisuuksia, mikä luo välttämättömiä jännitteitä. Kirjan sivupersoona maastossa lukijalle jää paljon mielikuvituksen varaa ja tilaa. Luettuaan kirjaan hetkeksi kokee jonkinlaisen pudistuksen virtaavan kehonsa läpi, mutta se ei ole pelottavaa, vaan tavalla tai toisella kirjan hahmojen yhteinen tyrmäys pahoille voimille.

2436. Jokaiselle EU:n kansalaiselle 1000 euroa käteen

     EU Saksan johdolla suunnittelee EKP:n kautta 500 miljardin euron avustuspakettia jäsenmailleen uudistushankkeille, ei koronan hoitoon. Valettavasti itä- ja eteläryhmän maat eivät ole kaikilta osin kypsiä käyttämään rahoja tähän tarkoitukseen, vaan isännätön raha lipuu osin epämääräisiin kohteisiin esimerkkinä eräässä Italian osassa sijaitsevat 20-vuotiset uusstadionin rauniot.      Parempi tapa olisi jakaa rahat suoraan kansalaisille kulutukseen. Ekonomit sanovat tähän, että operaation seurauksena inflaatio syö rahojen ostovoiman. EU-maiden ollessa hyvin eritahtisia kansantalouksissaan, yksityistalouksissaan, kulutustottumuksiltaan, kulutustavara tarjonnaltaan ja kysynnältään inflaatiovaaraa ei ole. Jos rahat osoitetaan henkilötunnuksen jokaiselle rekisteröidylle asukkaalle, niiden väärin käyttö vippaskonsteilla on toki mahdollista, mutta hävikki on vain prosenttien luokkaa. Se on huomattavasti pienempi kuin etelän maataloustuissa.

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *