Tämä postaus perustuu arki psykologiaan ja on täysin subjektiivinen. Kyse on Aleksander Stubbin eräästä vain luulotellusta persoonallisesta ominaisuudesta ja sen sopivuudesta presidentin viran hoitamiseen. Tunnetusti Stubb on avoin, rehellinen, suorasanainen, tietävä, korrekti ja kaikin puolin sopiva ja miellyttävän tuntuinen henkilö presidentiksi. Kaikki siis hyvin. Nyt tulee se subjektiivinen osuus. Näyttää, siis vain näyttää, sivullisesti asiaa seuranneelle, että jossain vaiheessa presidenttinä hän saattaa lausua jotain vaikkapa sivulauseessa sellaista, joka on Suomen presidentille moitittavaa ja Suomen etujen vastaista. Tätä vaikutelmaa vahvistaa Stubbin TV- esiintymisessä esiin tuleva luontevan puheen soljumisen puuttuminen eli puheen rytmi on ikään kuin käsijarru päällä puhumista.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti