3216. Max Lampisen moukarikaari Jerusalemin MM-kisoissa oli fantastinen

Jerusalemin nuorten yleisurheilun MM-kisoissa Suomen Max Lampisen moukarinheiton tulos 79,98 metriä oli hämmästyttävä ja maailman kärkitulos. Tulos oli muutenkin fantastinen, sillä se oli teknisenä suorituksena käsittämättömän upea.

Moukarinheitto on teknisesti hyvin haastava laji jo sen takia, että se aiheuttaa käsivarsille heiton ollessa noin 70 metriä noin 200 kilogramman rasitusvoiman sormiin ja käsiin ja lekan lähtönopeus on vähän alle 30 metriä sekunnissa.

Yksinkertainen tapa arvioida heiton teknistä onnistumista on tarkkailla, mihin asentoon heittäjä jää suorituksen lopuksi. Jos hän jää vakaaseen seisonta-asentoon kehän etuosaan, se kertoon osaltaan heiton onnistumisesta. Useat Jerusalemin heittäjistä jäivät kehään epävakaassa tilassa joko ottaen heiton lopussa taka- tai sivuaskeleita pysyen kuitenkin kehässä tai joutuivat epämääräisiin pakonomaisiin askelkuvioihin yrittäessään pysyä pysytyssä.

Horjuminen ja epävakaa jälkitila kertovat armotta, että heiton kaikki energia ei silloin ole mennyt pituuden kasvattamiseen vaan näihin ylimääräisiin askelkuvioihin. Useimmat Jerusalemin heittäjät olivat tällaisessa epävakassa lopputilassa tai astuvat yli heittonsa taika joutuvat kampailemaan epämääräisillä askelilla kehässä välttääkseen kaatumisen. Tämä kaikki vie energiaa ja on poissa lopputuloksesta.

Kilpailija heittävät yleensä kolmella tai neljällä pyörähdyksellä, ja mitä enemmän pyörähdyksiä, sitä suuremmaksi moukarin lähtönopeus voidaan saada, mutta sitä vaativampaa on saada heitosta teknisesti onnistunut.

Lampisen heitoissa kehon pysyi kokonaisuudessaan sen "pystysuuntaisella" pyörimisakselilla. Pystysuuntaisuus on käsitettävä niin, että onnistuneessa heitossa se on moukarin keskipakoisvetovoiman vastapainona ja sen siis täytyy olla kallellaan moukarista pois poispäin. Tämä takaa sen, että mahdollisemman suuri käisissä tuntuvasta moukarin vetovoimasta muuttuu moukarin kehänopeuden kasvattamiseksi eli heiton pituuden lisäämiseksi.

Kolmas tärkeää tekijä on, missä tasossa moukari pyöri ennen sen irtoamista heittäjän käsistä.  Ensimmäisellä ja toisella pyörähdyksellä taso muodostaa maan kanssa alle 40 asteen kulman, mutta viimeisellä kierroksella kulman pitäisi olla 45 asetta, koska se tehokkain kulma pitkän heiton saamiseksi. Kaiken vaikeuden huipuksi moukarin lähtötason pitäisi olla kotisurassa kulmassa sen tason kanssa, jolla moukari lentää eteenpäin. Täytyy myöntää ,että tämä sotkuinen selostus, mutta Lampisen tempaisi  heittoja, jotka täyttivät kaikki nämä vaatimukset. Siksi se oli huippuheitto, ja lisää varmaankin tulee. Onneksi olkoo Maxille ja lisää pitkiä kaaria. 

PS. En tiedä moukarinheiton valmennuksesta mitään, vaikka ole nuoruudessani heitellyt lekaa Sen sijaan olen aikoinani opiskellut fysiikan mekaniikka, ja päähäni pälkähti Lampisen heiton innoittamana panna asioita vähän paperille.