Siirry pääsisältöön


1852. Taistelu taitetusta indeksistä


     Taitetun indeksin poistamiseen tähtäävä kansalaisaloite on saanut eläkepomot pois tolaltaan.

     Asiantuntijoita ja heidän sanoihinsa turvautuvat päättäjät eivät ole milloinkaan olleet niin säikähtyneitä kuin nyt.  Heidän eri sukupolvien taisteluja ja petoksia henkivät kirjoituksensa  (Teppo Ovaskainen)  http://www.uusisuomi.fi/raha/178635-tuloromahdus-1980-1995-syntyneiden-petos-totta-suomessakin-suuret-ikaluokat-pelastivat) saa kysymään, miksi tällaista ilmapiiriä lietsontaan  ja vanhempaa ikäpolvea moukaroidaan kuin vierasta sikaa .

     Taloussanomien nro 10 sivun 13 käyrästö  oli elegantti, mutta sen propaganda –arvo oli lähes täydellinen agendansa puolestapuhuja (https://summa.talentum.fi/article/te/uutiset/indeksialoite-kuohuttaa-asiantuntijoita-elakevarat-haviaisivat-nuorilta-kokonaan/269667?_ga=1.178155877.1570581489.1457705073#).

     Jaakko Kiander on päivän HS:ssä oli korrekti (http://www.hs.fi/paivanlehti/12032016/a1457676197168) veisaten kuitenkin samaa eläkeyhtiöiden virttä eri sukupovien välisestä kamppailusta rahasta.

     Virsi kuuluu: Jos taitettuindeksi poistetaan, 60 vuoden päästä silloisen sukupolven pitää aloitta alusta. Tähän kärjistykseen ehkä huomaamattaan sisältyy myös todellisuuden piirteitä, koska vanhin sukupolvi aloitti todella nollasta.

     Talouselämässä-lehdessä  esitetyllä eläkemenolaskelmalla, jossa eläkemenot  on laskettu ansiotaso- ja  leikatulla indekseillä erikseen 60 vuoden aikajänteelle, voidaan saada päinvastainen tulos pienentämällä erään parametrin itseisarvoa promillella. Kun otetaan vielä huomioon, että kaavan on kehittänyt asianosaiset tahot, eläkeyhtiöt, niin kotiin päin vetämisen houkutus on suuri, etenkin kun asianomaiset pomot ja asiantuntijat saavat palkkansa 183 miljardin euron eläkekassasta.

     Alaviitteenä voidaan mainita, että vakuutusmatematiikan keskeiset muuttujat eivät ole jatkuvia funktioita, kuten väestömäärän kasvu, eli niihin on sovellettava lähinnä rajallisten sarjojen oppeja eikä differentiaalimatematiikka. Ei-jatkuvilla funktioilla ei ole välttämättä derivaattoja, jolloin niiden optimipisteitä on vaikea laskea. Vakuutusmatematiikan olleessa soveltava matematiikka, tulokset voivat olla sovellettuja.

     Läpinäkyvin tapa olisi mallintaa laskutoimitukset eri parametreillä ja muuttamalla niitä saadaan eri vaihtoehtoja ja käsitys siitä, kuinka herkkä lopputulos voi jonkin parametrin muutokselle olla.

     Indeksijupakka osoittaa, kuinka valtaa käyttävä asiantuntija voi laskutehtävillään osoittaa, että hän on oikeassa. Enimmäistä kertaa tämä tapahtui, kun Hietanen valitti Tuntemattomassa sotilaassa ruoan niukkuudesta, mihin Lahtinen sanoi herrojen lyövän pöytään sellaisen rätingin, ettei sinulla voi olla nälkä. Toisella kerralla oli Finavian vuorossa, kun se omalla tietokoneohjelmallaan todisti, ettei talon yli lentävä kone melua. Pakko oli uskoa, vaikka ikkunat helisivät. Tämä kolmas kerta jää historiaan 130 miljardin euron koko luokkansa takia. Tähän oikeassa olevaisten kategoriaan ei voi voi laskea mukaan mukaan valtiovarainministeriötä, joka on ollut aina oikeassa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *