Siirry pääsisältöön


267 Vantaalla säilytettävä oma Energiayhtiö

Taloussanomien 2011/4 mukaan Helsingin kaupungin johtajan Jussi Pajusen ja Helsingin Energian johtokunnan puheenjohtajan Jere Lahden mielestä Helsingin ja Vantaan energialaitosten yhdistäminen toisi paljon hyötyjä yhteisen alueen ja saman toimintatavan vuoksi. Yhteisellä toiminta-alueella tässä yhteydessä ei ole merkitystä, koska kukin kuluttaja voi ostaa sähkönsä, mistä haluaa ja sähkön ja kaukolämmön jakelu on sidoksissa kummankin kaupungin omiin energian siirtoverkkoihin, joissa ei ole juuri päällekkäisyyksiä. Tällaiseen fuusioon eivät muutoinkaan päde normaalit synergiaetujen ja suuruuden ekonomian säännöt, sillä sähkö on hyvin erikoinen tuote ja sen markkinat yhtä erikoisia. Sähköä tarvitsee jokainen ja se on samanlaista kaikille. Siinä kilpaillaan vain hinnoilla, mistä vain kolmasosaa kuluttaja voi kuitenkin kilpailutta markkinoilla, joilla on taas omat lakinsa. Sähköyhtiö voi olla pörssissä samanaikaisesti sen ostaja ja myyjä. Pörssissä liikkuvat sähköerät on kääritty mitä erilaisimmiksi finanssituotteiksi. Sähköä ei voida varastoida. Sen kysyntä on niin kausiluonteista ja hinta joskus niin korkea, että jopa eräät tehtaat lopettavat talvikuukausiksi ydinbisneksensä ja alkavat tuottaa sähköä. Sähkötukkumarkkinoilla ei paljousalennuksia juuri saa. Rakennettavien ydinvoimaloiden sähkö tullaan todennäköisesti myymään tasaisen kysynnän etelän maille, jolloin sen hinta Suomessa tulee tämän ja ympäristövaatimuksien takia nousemaan roimasti. Tällaisessa epävakaassa ja monimutkaistuvassa toimintaympäristössä Vantaan pitää säilyttää energiatuotantonsa ja -tulonsa omissa käsissään. Oma yhtiö luo vakautta ja on taloudellisesti merkittävä osa kuntataloutta nyt ja tulevaisuudessa. Helsingin on itse vastattava päätöksestään, että vuoteen 2020 mennessä sen energiasta 20 prosenttia on uusiutuvaa ja siitä, millä se täyttää 300 miljoonan euron budjettivajeensa, joka on seurausta sen sähkölaitoksen yhtiöittämisestä. Pajusen ja Lahden puheet synergiaeduista ovat epämääräisiä ja toteutuessaan mitättömiä verrattuna siihen, että Vantaa pitää omissa käsissään energiayhtiönsä. Tätä puoltaa myös se, että Vantaalle voi tuoda monista suunnista kätevästi puuta ja muuta uusiutuvaa perusenergiaa kaukolämmön ja sähkön tuottamiseksi omassa laitoksessa. 7.2.2011

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *