Valtionhallinnon tuottavuusohjelman tavoitteena on vähentää 9600 henkilöä vuoteen 2011 mennessä. Se on saanut viimepäivinä kärjekästä arvostelua sekä poliitikoilta että virastoilta itseltään.
Eduskunnan kyselytunnilla 25.1. 2007 muutamat opposition edustajat tivasivat pääministeriltä perusteluja ohjelmalle ja vaativat sen lopettamista. Korkeimman oikeuden presidentti Pauline Koskelo epäili TV:n lauantaiseurassa 27.1.2007 tuottavuusohjelman vaarantavan kansalaisten oikeusturvaa.
Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on välttämätöntä, mutta näin suurin tavoittein, alkuperäinen tavoite oli 18000 työtekijää, se on ulkopuolisille yllätys. Sen takana saattavat olla, julkisuudessa vähemmälle huomiolle jääneet, vuosikymmenien ajan kestänyt panostus ict:n kehittämisen ja nyt sen tulosten ulosmittaus. Julkisessa keskustelussa tuottavuudella on tarkoitettu milloin työn tuottavuutta, milloin kokonaistuottavuutta, tekemättä eroa niiden välille. Tämäkin on aiheuttanut aiheen ympärillä sekaannusta.
Nyt olisi paikallaan tehdä pienimuotoinen selvitys muutamasta virastosta siitä, kuinka paljon nämä ovat käyttäneet resursseja it-toimintoihin viimeisten vuosikymmenien aikana. Asialle antaa vielä lisämerkityksen se, että on kulunut noin kolmekymmentä vuotta valtionhallinnon it-toimintojen laajalla rintamalla alkaneesta it-toimintojen kehittämisestä ja hyödyntämispyrkimyksistä. Lähtötietojen saantia auttaa se, että on myös kulunut noin kolmekymmentä vuotta siitä, kun valtionhallinnossa ryhdyttiin soveltamaan laajassa mittakaavassa sisäistä laskentaa, joka mahdollistaa kustannusten ja tuotosten seurantaa.
Kohteina voisivat olla esimerkiksi verohallinto, tulli, patentti- ja rekisterihallitus, maanmittauslaitos, tuomioistuinlaitos, vankeinhoito ja poliisi. Selvityksen laadintaa helpottaa näiden virastojen tuotteiden pysyminen suurinpiirtein samankaltaisina koko selvityksen kattavan ajan. Tärkein mielenkiinto kohdistuisi kokonaistasoon, ei yksittäisiin virastoihin.
Raportissa voitaisiin selvittää muiden muassa virastojen henkilökunnan määrien, kokonaisbudjettien, it-budjettien ja keskeisen suoritteiden kehitys kolmenkymmenen vuoden ajalta tai siltä ajalta, jolta tiedot ovat saatavilla. Tavoitteena olisi tuottaa perusdataa, josta voitaisiin päätellä joitain karkeita kehityssuuntia pyrkimättäkään yksityiskohtaisiin tuottavuuslukuihin.
Selvitykseen liittyvistä monista ongelmista huolimatta, tällaiseen raporttiin näyttäisi nyt olevan tarvetta.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti