Siirry pääsisältöön

Tekstit



1552. Tullin valvontaosasto päällikkö puhui Venäjän Duumassa

      Valvontaosasto on Tullin tärkein osasto ulkomaakauppa- ja verotusosaston lisäksi. Karkeasti ottaen ensimmäinen vastaa tavaroiden ja ihmisten rajavalvonnasta ja toinen kerää verot. Valvontaoston päällikön merkitystä korostaa se, että aiempi päällikkö Kaj Blomster kävi puhumassa Venäjän duumassa, lähinnä kyllä omista ansoistaan kutsuttuna 2005.        Osaston rooli onkin tärkeä operatiivisten Venäjä-suhteiden tulliasioiden hoidossa. Ei olekaan ihme, jos Päivi Räsänen oli kiinnostunut avautuneen viran täytöstä, kehottaen Nissistä odottamaan Hartikaisen paluuta      Tullin vt. pääjohtaja Leo Nissinen kuitenkin nimitti Sami Rakshitin valvontaosaston päälliköksi. Tämä tapahtui juuri ennen Nissisen eläkkeelle lähtöä ja pääjohtaja Antti Hartikaisen virkavapauden päättymistä. Nissisen menettelyyn näin, on syynsä.      Kahden kymmen vuoden takaisten kokemusten perusteella Nissisestä, hän on ymmärtänyt nimitystä te...

1551. Biotalous oli V. Niinistön vaalipuheissa sutki veto

    Olipa somaa kuunnella keskustan ja vihreiden vaalipakinoita, kuinka maa nostetaan lähes yksinomaan biotalouden avulla. 200 000 uutta työpaikkaa pitäisi siltä napata.      Kovin olivat Sipilä ja V. Niinistö intoa täynnä, kun loihtivat äänestäjien meilikuviin, kuinka taianomaisesta sellusta tullaan luomaan älyvaatteita öisille retkille. Ihmesellun johdannaisilla saataisiin myös liikkuvaa mummokuvaa pojan kotiseinälle Reisjärveltä, jossa mummeli painii kotiaskareidensa kimpussa.      Puolustusministeriön varmojen huhujen mukaan bioenergialla toimivat seitsemännen sukupoven ekotankit ovat valmiin pakattuna Rovaniemen lentokentän varastossa, turvallisuussyistä juuri siellä.      Jos palataan Lapista hetkeksi todellisuuteen, bruttokansatuotteen kasvattaminen biotalouden avulla vaatii tutkimusresursseja, innovaatiota, laadukkaita osaajia ja aikaa. Tarkemmin sanottuna ei ole yhtä prosessia, vaan eri puolilla maata eri toim...

1550. Haglund puhuu lämpimikseen Helsingin edustan sukellusveneestä

     Sukellusvene on kammottava ase todellisessa sodassa. Ei Haglund tietenkään lämpimikseen tällaisesta aiheesta puhu muuta kuin propagandamielessä.      Ruotsin sukellusvenejahti on saanut myyttisen maineen. Jahti on jatkunut säännöllisin väliajoin lähes puoli vuosiasta. Ainut konkreettien tulos syntyi, kun neuvostoliittolainen U137 ajoi karille Karlskronassa lokakuussa 1981. Kaikki muu on olettamusta.      Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikaisen mukaan ei ole mitään sellaista yksitäistä tapahtumaa, joka nyt juuri saisi Venäjän vilkastuttamaan toimintaansa Suomenlahdella.      Niinpä voidaan aiheellisesti kysyä, jatkavatko Suomen natohaukat Haglundin johdolla kampanjaansa sukellusveneväitteillä. Ne muuttuivat jo todeksi operaatiopäällikkö Olavi Natusen lausunnossa Ylellä tänään, kun hän sanoi, ettei mikään muu sovi havaintoihin kuin u-alus. Hänen mukaansa vedenalaisen tarkkailu on jo tiedettä. ...

1549. Juice Leskisen viidestoista yö ja Juha Sipilän neljästoista kysymys

     Minähän en koskaan kysy hintaa, laulaa Juice Leskinen. Minä taas aina tivaan hintaa, ”kirjoittaa” Juha Sipilä.      Sipilän 14. kysymyksessä puolueille tivataan, oletteko sitoutuneet strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen. Kysymys haiskahtaa jesuiittamaiselta, koska pitää olla uskollinen sille, mitä ei tunne.      Mutta Sipilällä ei oikeastaan ole mutta mahdollisuutta, kun vaatia uskollisuutta ja etukäteisluottamusta, sillä muutoin lyhyt strateginen hallitusohjelma saattaa joutua vaikeuksiin siitä eduskunnassa äänestettäessä.      Ydinvoiman puuttumisen kysymyslistalta Sipilä selittää sillä, että asiasta jo keskusteltu puolueiden kanssa, aika epämääräistä.      Kokonaisuudessaan kysymyspatteristo kattava ja sen laatimiseen on uhrattu resursseja. Puolueet saavat kuitenkin olla tarkkoja vastauksissaan, sillä ne saattavat törmätä esiin vielä kius...

1548. Demarien kompurointia ei voi panna kokoomusjohtoisen Ylen piikkiin

     En tarvitse kirjoja, koska puhelinluettelo on sanoja täynnä, tuumasi entinen mies. Samankaltainen tunne tulee, kun seuraa demarijohdon hallitusneuvotteluihin valmistautumista.      Vanha konkari Juhantalo on seurannut hallituksen ja eduskunnan viime kuukausien sekavaa ja päättämätöntä työskentelyä ihmeissään. Valtakirjojen luovutustilaisuuden tv-haastattelussa hän kaipaisi poliitikoilta parempaa päättelykykyä ja lisää osaamista.      Rinteeltä ja Urpilaiselta näitä varmaakin löytyy, mutta miksi ihmeessä he alkavat nyt kompuroida juuri ennen hallitusneuvottelujen alkamista. Jo Urpilaisen kieltäytymien ryhmäpuheenjohtajuudesta oli omituinen hässäkkä kummaltakin. Yhtä omituinen oli Rinteen jutteleminen Latviassa kollegansa kanssa Urpilaisen kampanjasta takaisin puheenjohtajaksi.      Tällä vaalituksella normaalitilanteessa moiset töppäykset johtaisivat suoraan oppositioon. Mutta nyt ei ole normaalitilanne, vaan ...

1547. Seitsemän suurta tavoitetta, seitsemän uutta ministeriötä

     Kaikki mitä voidaan kuvitella, muodostaa totuudellisuuden kuvan. Tämä erään filosofin lause tulee mieleen muistellessa, millaisia uusia ministeriöitä julkisuudessa on esitetty perustettaviksi. Uusin listatulokas on Irina Krohnin ehdottama sisältö- ja sivistysministeriö.      Luonnonvarain ministeriö lienee selvä tapaus uuden hallituksen ohjelmassa. Muita ehdokkaita ovat olleet mm. perhe-, kaivos- ja ict-asioiden ministeriöt.      Jos Sipilä olisi viimeiseen asti insinööri, hän tietenkin muodostaisi uudet ministeriöt toteuttamaan hallitusohjelmansa seitsemää suurta strategiaa.      Kun tarkastellaan Sipilän poliittishallinnollista esikuntaa, tähän halpaan hän ei mene. Päinvastoin kokemukset ratkaista yhteiskunnallisia suuri kysymyksiä perustamalla uusia ministeriöitä ovat huonot. Massiivinen työ- elinkeinoministeriö on vieläkin sekaisin Pekkarisen jäljiltä ja oma ministeri omistajaohjaukselle tökkii pahasti. ...

1546. Tullin Hartikaisesta kaksi kantelua

     Pohjanmaan yhteiskulun johtokunta nimitti 1950-luvulla hätäpäissään everstin opettamaan yhteiskoulun alaluokalle matematiikkaa. Pitävää kuria ei tahtonut syntyä, vaan poikajoukko pulisi jatkuvasti peräpenkeillä. Lopulta eversti karjasi, että olen minä saanut hiljaiseksi kymmentuhatpäisen sotilasosastonkin ja saan teidätkin. Ei saanut. Mies erosi.      Tositarina tulee mieleen, kun seuraa eversti pääjohtaja Hartikaisen kirjoituksia tullin sisäisessä lehdessä ja sähköposteissa alaisilleen.      Yhdessä eriskummallisessa sähköpostissa hän esitti vuosi nimityksensä jälkeen vaimonsa maineen pudistamisneuvottelua puolueettoman henkilön johdolla. Samassa yhteydessä voitaisiin korjata myös tullin lakimiehen mainetta. Etelä-Saimaa lehden mukaan äskettäin on oikeusasiamiehelle tehty kaksi valitusta Hartikaisesta.      Muiden muassa nämä ja kuuluisia Jerevanin kirje saavat aikaan epäilyn, onko hän oikea mies johtamaan t...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *