2543. Korona lähti kuin kuppa Töölöstä

STM:n ja THL:n ristiriitaisista ulostuloista julkisuuteen koronapandemiassa on nostanut pintaan mm päivän Helsingin Sanomien juttu.

Ehkä kannatta luoda lyhyt katsaus, miten tähän on tultu.

Ahon hallituksen ns hallinnon rakennemuutoksessa lakkautettiin keskusvirastoja, jotta poliittisella ohjauksella voitaisiin puuttua alaisen hallinnon toimintaan. Silloisiin kollegiaalisiin keskusvirastoihin hallituksen hammas ei purrut ilman niiden muuttamista laitoksiksi. Puhuttiin jopa keskusvirastoihin liiallisesti kasaantuneista vasemmisto virkamiehistä.

Tilalle perustettiin vajamiehitettyjä tutkimuslaitoksia kuten THL, GTL ja Ympäristökeskus. Kaikkia tutkimusluonteisia laitoksia ei lakkautettu, vaan niiden toimivaltaa siirrettiin ministeriöihin. Lopputulos oli sama, valtaa ministeriöihin ja tilaa poliittiselle ohjaukselle.

Kiistassa keskeinen sana on informaatio-ohjaus, jonka yhtenä kätilönä toimin (Johtaminen muuttuvassa julkihallinnossa, Pekka Huttunen, Weilin - Göös, 1994). Täytyy huomata, että Informaatio-ohjaukseen kuuluu myös evaluointi. 

Koronaan liittyvässä ohjauksessa, joka on konserniohjausta, on hankala tilanne. Tämä siksi, että ensiksi ihmistä valtio ei voi ohjata ja toiseksi se ei voi ohjata myöskään lakiin perustuvia toimivaltaisia yksiköitä kuten kuntia ja aveja, koska tämä ”komentoketju” silloin purettiin.

Nyt viimeisenä keinona valtaa ollaan keksittämässä valtioneuvoston kansliaan, mikä on outoa tarkastellessa sen resursseja.

Nykytilanteessa oikea toimintatapa on parantaa yhteistyötä eri yksiköiden välillä ja luopua arvovalta-asetelmista. Muutoin tätä ikävää pandemiaa ei selätetä. Julkisen hallinnon toimivuuden kannalta epämiellyttävä, mutta kuluttajille hyvä tilanne on se, että yritykset itse mm. lauttaliikenne ovat oma-aloitteisesti ryhtynyt torjuntatoimenpiteisiin.